ABCEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZAAABACADAE
1
Tekijät: Vladimir Heiskanen [etunimi.sukunimi@helsinki.fi] sekä joiltain osin Pauli Ohukainen, Olli Haataja, Juhani Knuuti. ||| Lisätietoa aiheesta löytyy Valtsun terveysblogin artikkelista 'Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet'. |||
Lista sisältää myös yksittäisiä tarkistamattomia väitteitä, joita on syytä epäillä asiavirheiksi. Muutamissa väitteissä mainitsen, ettei kyseessä ole asiavirhe, vaan että väite käsitellään muusta syystä. Lista todennäköisesti sisältää pienen määrän kokoajan omia virheitä. |||
2
PääkategoriaPäiväysArtikkeliVirheellinen lausunto (suora lainaus)KorjausLinkit(2)(3)(4)(5)Muut merkinnätLisähuomioiden linkit
3
Infektiot28.6.2020Facebook-päivitys[Heikkilä viittaa The Jerusalem Post -lehden (jpost.com) artikkeliin otsikolla Midday sunlight could deactivate up to 90% of coronavirus strain - study]

Tämä on tieto, jota ne eivät halua sinun tietävän. Keskipäivän aurinko tuhoaa yli 90% COVID-19 viruksista. Itse asiassa tämä on tiedetty aina, mutta virallinen puoli haluaa pitää teidät pimeässä kopissa maski suun edessä. Minun suositukseni on, että rannalle tai terassille!
Heikkilä väittää, että 'virallinen puoli' haluaa pitää kansan pimennossa auringonvalon koronaviruksia neutraloivalta vaikutukselta.

Todellisuudessa esimerkiksi Helsingin Sanomat oli uutisoinut täysin samasta aiheesta jo 1.6.2020 (neljä viikkoa aikaisemmin) otsikolla Koronavirus leviää ulkona huonosti, ja aurinko tekee viruksen nopeasti vaarattomaksi – muutama vaaranpaikka on silti tärkeä tunnistaa. Aiheesta julkaistu uutisjuttuja myös lukuisissa muissa uutismedioissa.

Heikkilä myös väittää, että 'virallinen puoli' haluaisi ihmisten pitävän maskeja. Tämä väite on selvästi ristiriidassa THL:n viimeisimpien lausuntojen kanssa (12.6.2020): "Valtioneuvosto ei ole antanut yleistä suositusta kasvomaskin käytöstä julkisilla paikoilla. Kasvomaskia voi halutessaan käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina."
12
4
Henkilöt25.6.2020Facebook-päivitys[Heikkilä kommentoi HS:n artikkelia, jonka otsikko on 'Vähähiilihydraattinen ruokavaliio romahdutti Marju Saaren, 46, kunnon':]

Kun korona ei enää pelota ja Jenkkien kone yskii, on Hesari palannut vanhoihin teemoihin. Jutun henkilö ei ole koskaan ollut VHH:lla tai ketodieetillä, mutta viesti on, että keto on vaarallinen.
Lehtiartikkelissa kirjoitetaan: "Vuonna 2010 Saari jätti kaikki viljat pois. Hiilareita hän söi päivässä maksimissaan sata grammaa, mieluiten ei ollenkaan. Pasta bolognesessa hän korvasi spagetin tottuneesti porkkanaraasteella (...) Saari suunnitteli ja laski gramman tarkasti syömisensä."

Lehtiartikkelissa kuvailtu ruokavalio täyttää yleisimmät vähähiilihydraattisen ruokavalion määritelmät. Heikkilä ei perustele millään tavoin outoa väitettään, jonka mukaan tämä ruokavalio ei olisi vähähiilihydraattinen (VHH).
1
5
Henkilöt25.6.2020Facebook-kommenttiKiitos linkistä Knuuti voisi miettiä millä pohjalla hän seisoo ja mitkä ovat hänen motivaationsa kiusata muita ihmisiä. Knuutilla on Suomessa yhteiskunnan ja lääketeollisuuden tuki. Saksassa hän joutuisi vankilaan.Heikkilä toistaa kommentissaan näkemystään, jonka mielestä terveystietoa popularisoiva lääketieteen professori Juhani Knuuti harrastaisi "kiusaamista" edistämällä julkista keskustelua koskien nk. terveyshuuhaata.Tämän lisäksi Heikkilä esittää väitteen, jonka mukaan Knuuti joutuisi Saksassa tekojensa vuoksi vankilaan.

Heikkilä ei perustele väitettään millään tavoin. Myöskään julkisuudessa ei ole tullut esiin tietoja siitä, että Knuuti olisi tehnyt toiminnallaan mitään sellaista, mikä voisi johtaa vankeustuomioon. Päinvastoin Knuutilla on hyvä maine lääketieteellisessä tiedeyhteisössä niin Suomessa kuin myös kansainvälisesti, mikä tulee ilmi esimerkiksi hänen tieteellisten julkaisujen viittausmäärien ja medianäkyvyyden muodossa.
6
Rasvat11.6.2020Facebook-päivitys[S]ianihra sisältää D-vitamiiniaEläintuotteiden D-vitamiinipitoisuuksista on julkaistu kirjallisuuskatsaus Advances in Nutrition -lehdessä vuonna 2013.

Useimmissa tutkituissa porsaanlihatuoteissa (mm. kylki ja niska) oli D-vitamiinia alle 5 µg kilogrammaa kohden sekä minimaalinen määrä kalsidiolia. Toisin kuin Heikkilä väittää, rasvaiset sianlihatuotteet eivät oletettavimmin ole hyvä D-vitamiinin lähde.
1
7
Infektiot11.6.2020Facebook-päivitysOn selvästi osoitettu, että COVID-19-kuolemien keskeisimpiä syitä ovat insuliiniresistenssi ja D3-vitamiinin puute, ongelmat, jotka ovat helposti ja halvalla hoidettavissa.Heikkilän mukaan D3-vitamiinin puute on koronaviruskuolemien keskeisimpiä syitä. Aiheesta ei kuitenkaan ole julkaistu hänen päivityksensä hetkellä lainkaan syy-seuraussuhteen osoittavaa tutkimusnäyttöä (satunnaistettu tutkimus).

Monet tutkimukset D-vitamiinin ja koronaviruskuolemien yhteyksistä ovat olleet heikkotasoisia ja perustuneet mm. ekologiseen tutkimusaineistoon. Eräässä sosiaalisessa mediassa kiertäneessä indonesialaisessa kohorttitutkimuksessa matalimmat D-vitamiinitasot (alle 20 ng/ml) yhdistyivät 98.9% kuolleisuuteen ja korkeimmat D-vitamiinitasot (yli 30 ng/ml) yhdistyivät 4.1% kuolleisuuteen. Tätä on pyritty selittämään D-vitamiinilla, mutta on huomionarvoista, että ryhmien välillä oli myös 20 vuoden ero keski-iässä (66.9 vs. 46.6 vuotta) ja suuri eho komorbiditeeteissa (80% vs. 18.8%).
1
8
Infektiot3.6.2020Facebook-päivitysAnthony Faucilla, CDC-viraston johtajalla ja Yhdysvaltojen infektiotautien vastaavalla, on ääni muuttunut kellossa. Aluksi Fauci loi paniikkia ilmoittamalla COVID-19:nhän kymmenkertaisista kuolleisuusluvuista. Sitten hän korjasi luvut vähin äänin, mutta maailma oli jo mennyt paniikkiin, ja kaikki suljettiin. Nyt Faucin mukaan on hyvin todennäköistä, ettei toista aaltoa tule, eikä maskeja ole mitään syytä pitää. Kannattaisi Suomen hallituksenkin päivittää tietonsa, ettei joudu täysin naurettavaan asemaan.Taustatietoa: Heikkilän viittaama Newsbreak.com -uutisjuttu käyttää alkuperäislähteenään CNN-uutiskanavan julkaisemaa Anthony Faucin 10 minuutin kestoista haastattelua. Haastattelu on julkaistu CNN:n YouTube-kanavalla 27.5.2020.

Heikkilän kirjoituksessa on seuraavat kolme asiavirhettä:


(1) Heikkilän mukaan Fauci on CDC-viraston johtaja.

Oikaisu: Heikkilä ei ole CDC:n vaan NIAID:n johtaja.


(2) Heikkilä väittää, että Faucin mukaan "maskeja ei ole mitään syytä pitää".

Oikaisu: Fauci sanoo haastattelunsa alkuvaiheessa vapaasti suomennettuna näin:

"Käytän sitä [maskia] siitä syystä, että uskon että se on tehokas. Se ei toki ole 100-prosenttisen tehokas (...) Sinä käytät maskia, he käyttävät maskia, ja näin te suojaatte toinen toisianne (...) Haluan maskin pitämisen olevan esimerkkinä ihmisille, että niin kuuluu tehdä." [videon kohta 0:10-0:40]


(3) Heikkilä väittää, että Faucin mukaan "toista aaltoa ei tule".

Oikaisu: Fauci kommentoi haastattelussaan toista aaltoa näin:

"Ja haluan ihmisten todella ymmärtävän, että se [toinen aalto] voi todella tapahtua, mutta se ei ole välttämättömyys. Jos teemme ne asiat joita olemme panemassa toimeen (...) joita ovat selkeä ja tehokas tunnistaminen, eristäminen ja kontaktien jäljitys, näillä toimenpiteillä voimme ehkäistä tämän toisen aallon, kunhan vain teemme nämä asiat täsmällisesti." [videon kohta 3:30-4:00]
12
9
Infektiot13.5.2020Ravitsemuksen asiantuntijat Suomessa ja COVID-19"Olen aina ihmetellyt ikääntyvien kolesterolilääkitystä. Kun kerran on pitkään tiedetty matalan kolesterolin aiheuttavan keuhkokuumetta ikääntyvillä, onko tarkoitus tappaa ikääntyvä väestö?"Heikkilä ei perustele väitettään. Tosiasiassa vuonna 2019 julkaistussa satunnaistetussa tutkimuksessa raportoitiin simvastatiinista hyötyä keuhkokuumeesta ja verenmyrkytyksestä kärsivillä potilailla. Havainnoivissa tutkimuksissa kolesterolia alentavat lääkkeet yhdistyvät myös matalampaan keuhkokuumeen ja siihen liittyvän kuolleisuuden riskiin, joskin näitä havainnoivien tutkimusten löydöksiä ei voi ottaa viitteenä todellisesta suojaavasta vaikutuksesta.

Heikkilän väite perustuu oletettavasti havainnoivien tutkimusten löydöksiin, joiden mukaan matalat kolesterolitasot korreloivat infektioihin. Korrelaatioiden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä syy-seurauspäätelmää, jonka mukaan matala kolesteroli aiheuttaisi infektioita tai kuolleisuutta.
1
10
Infektiot13.5.2020Ravitsemuksen asiantuntijat Suomessa ja COVID-19"Matala kolesteroli COVID-19:n kanssa on huomattava riskitekijä ja aiheuttaa potilaan menehtymisen.Heikkilä perustelee väitteensä pienellä tutkimusaineistolla (Fan ym. 2020), jossa raportoitiin LDL-tasojen lasku koronavirusinfektion aikana. Kyseisestä havainnoivasta aineistosta ei voi tehdä päätelmää, että LDL-tasojen lasku aiheuttaisi menehtymisiä.

Myös muut henkilöt ovat toisinaan väittäneet, että matala veren kolesteroli saattaisi altistaa infektiokuolleisuudelle. Kuitenkaan laadukkaissa satunnaistetuissa tutkimuksissa ei ole havaittu, että kolesterolilääkitys vaikuttaisi millään tavalla infektiokuolleisuuteen (Janda ym. 2010).
12
11
Infektiot3.5.2020Uutta tietoa COVID-19:stä: sytogeenimyrskyOn todettu, että [korona]virus tarvitsee sokeria lisääntyäkseen.Heikkilä ei perustele erikoista väitettään. Virukset eivät ole eläviä organismeja vaan niiden replikaatio tapahtuu hyödyntäen solujen sisäisiä nukleiinihappoja monistavia mekanismeja. Ei todennäköisimmin ole syytä olettaa, että ravinnon sokeri vaikuttaisi tähän prosessiin ihmisillä merkittävästi.
12
Infektiot5.4.2020Facebook-päivitysOn tiedetty jo vuodesta 2005, että malarialääke klorokiini tehoaa SARS-koronavirukseen. Voi kysyä, mistä tässä kaikesta on oikein kysymys. Miksi sitä ei oteta käyttöön? Ilmeisesti kukaan ei tee tarpeeksi voittoa, kun aineen patentit ovat rauenneet. Mutta silti, miksi Suomen asiantuntijat eivät puhu tästä. Nyt ihmiset on heitetty täysin tyhjän päälle ja kielletään jopa keskustelut eri vaihtoehdoista. Tässä olisi lääke, jonka riskit ovat pienet ja joka tehoaa. Ranskassa Macron kielsi puhumasta koko aiheesta. Yhdysvalloissa Trumpille naurettiin, samoin Suomen mediassa, kun hän ehdotti tätä.

https://virologyj.biomedcentral.com/articles/10.1186/1743-422X-2-69
Päivityksessä on useita virheitä ja tulkintaongelmia:

(1) Heikkilä ottaa kantaa vuoden 2020 koronavirusepidemiaan (COVID-19), jonka aiheuttaa SARS-koronavirus-2. Heikkilä kuitenkin viittaa tutkimukseen koskien SARS-koronavirus-1:a.

(2) Heikkilän viittaama tutkimus on tehty soluviljelmällä. Soluviljelmätutkimuksista ei ole mahdollista päätellä, tehoaako lääke sairastuneella ihmisellä.

(3) Klorokiinin analogin hydroksiklorokiinin osalta ei ole toistaiseksi vertaisarvioituja satunnaistettuja tutkimuksia sen käytöstä SARS-koronavirus-2:n aiheuttamaan infektioon. Alustavissa raporteissa sen vaikutukset ovat olleet toistaiseksi epäselviä. Vajaa viikko ennen Heikkilän päivitystä kiinalainen tutkimusryhmä raportoi preprint-julkaisuna (ei vertaisarvioitu) alustavasti hyötyä hydroksiklorokiinista, joskin kyseinen tutkimus on saanut PubPeer-sivustolla kritiikkiä useista menetelmiin liittyvistä puutteista.

(4) Uutishaulla ei löytynyt minkäänlaista viitettä siitä, että Macron olisi kieltänyt puhumasta klorokiinista. Trumpia kohtaan kohdistunut kritikki liittyi suurelta osin siihen, että hän kehui ranskalaistutkija Didier Raoultin tutkimusta aiheesta. Raoultin tutkimuksessa sekä muussa tutkimustyössä on kuitenkin havaittu lukuisia vakavia ongelmia.

(5) Suomalaiset asiantuntijat ovat puhuneet klorokiinista. Muun muassa Iltalehden jutussa HUS:in infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen kertoi, että Suomessakin on käytetty klorokiinia kokeellisesti koronaviruksen hoidossa.

(6) Heikkilän mukaan klorokiinin riskit ovat pienet, mutta toisaalta esimerkiksi Ruotsissa monet sairaalat ovat luopuneet klorokiinin käytöstä epäiltyjen vakavien haittavaikutusten vuoksi.

(Kritiikki laadittu 6.4.2020)
12345Lähde 6: https://www.gp.se/nyheter/g%C3%B6teborg/sahlgrenska-stoppar-behandling-med-malariamedicin-mot-covid-19-1.26236140
13
Infektiot24.3.2020Facebook-kommenttiTodellisuudessa tämä [koronavirus] ei poikkea tavanomaisesta kausiflunssasta lainkaan ja kuolleisuus on alhaisempaa kuin influenssasta. Siitä on nyt tehty kohtuuton härdelli jostain syystä kiitos median. Mutta lopetan nämä postaukset ja uskokaa mitä media sanoo. Mutta mitä tästä seuraa on konkurssiaallot, talouden romahtaminen ja koskee koko Eurooppaa. Manipuloitu juttu josta joku aina hyötyy.[Väittämä on toistaiseksi arvioimatta.]
14
Muut väittämät14.3.2020Facebook-päivitysVastalääke saa kaiken lisäksi tukea lääketeollisuudesta.Heikkilän mainitsema Vastalääke-yhdistys pyrkii nimenomaan välttämään yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa. Tämä tulee ilmi muun muassa Vastalääkettä koskevassa uutisjutussa:

"'Emme missään nimessä voi ryhtyä yhteistyöhön lääketeollisuuden kanssa', [Vastalääke ry:n puheenjohtaja Oskari] Välimäki linjaa."
1
15
Henkilöt3.3.2020Facebook-päivitys"Norjalainen lääkäri Øyvind Torp parani syövästä

Øyvindillä todettiin levinnyt haimasyöpä. Elinajaksi ennustettiin korkeintaan vuosi. Hänen käskettiin mennä kotiin ja elää mahdollisimman normaalia elämää. Øyvind päätti tehdä toisin ja toipui. Tässä hänen 10 ohjettaan, miten hän sen teki.

1. SYÖ RUOKIA, JOTKA TUHOAVAT SYÖPÄSOLUJEN VERENKIERTOA. NIITÄ OVAT:
Marjat, kaalit, ginseng, kurkuma, valkosipuli, persilja, tumma suklaa, sitruuna, tomaatti, vihreä tee, oliiviöljy

(...)

Tämä on se, mitä ole suositellut syöpäpotilaille ja siitä minua sitten rangaistiin. Suomessa professori Juhani Knuuti vainoaa trollilaumansa kanssa kaikkia, jotka eivät suostu elämään järjestelmän ehdoilla."
Heikkilä käyttää viitteenä tv-helse.se -sivustoa, joka puolestaan käyttää alkuperäislähteenä caluna.no -sivuston artikkelia.

Kyseisessä artikkelissa kerrotaan, että Torp ei ole parantunut syövästä, vaikka sen kasvu onkin pysähtynyt (Google Translaten käännös): "Øyvind is operated on twice for tumors, but still has cancer of the body. The remaining tumors cannot be operated, but they have not grown over the last three years."

Lisäksi Torp itse toteaa, että hänen oma kokemuksensa ei osoita että hänen menetelmillään olisi ollut vaikutusta: "The fact that the tumors have not grown does not prove that my measures have an effect. But for me, it is a huge motivation to continue with the optimal lifestyle". Heikkilä ei kuitenkaan tuo tätäkään huomiota esille omassa päivityksessään.
12Heikkilä muutti sanavalinnan "parani" muutama päivä alkuperäisen päivityksensä jälkeen (muokattu 6.3.) muotoon "toipui" , ilmoittamatta tehdystä korjauksesta erikseen lukijoilleen.
16
Makeutusaineet15.1.2020Facebook-päivitys: 'KARPPISOKERI'Yksi opiskelijoilla tehty tutkimus totesi erytriolin lisäävän painonnousua tutkittavilla: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28484010Kyseisessä tutkimuksessa ei ollut minkäänlaista koetta erytritolin vaikutuksesta painonnousuun. Tämän vuoksi väitettä erytritolin painonnousua lisäävästä vaikutuksesta on kyseisen tutkimuksen perusteella täysin mahdotonta tehdä.

Lisäksi Heikkilä kirjoittaa sanan 'erytritoli' väärin.
1
17
Henkilöt3.2.2019Facebook-päivitysErityisesti pistää silmään Heli Kuusipalo, joka tituleeraa itseään THL:N erikoistutkijaksi. Hän on avoimesti vegaani ja vastaa THL:n uutisoinnista.Pyysin Heli Kuusipalolta sähköpostitse kommenttia Heikkilän väitteeseen hänestä itsestään.

Kuusipalo ihmetteli mistä Heikkilän väitteessä on kyse, todeten olevansa kasvispainotteinen sekasyöjä (fleksaaja). Hän kertoi pitävänsä munien, kalan ja kestävästi tuotetun lihan kulutusta ekologisesti järkevänä ratkaisuna Suomessa.
18
Syöpä21.1.2019Hesari vilisee virheitä, osa 3Brittiselvitys vuodelta 2016 ei anna [sytostaatti]hoidoista lohdullista kuvaa. Tutkimus julkaistiin The Lancet Oncology -lehdessä. Ensimmäistä kertaa tutkijat selvittivät, kuinka paljon syöpäpotilaita kuoli 30 vuorokauden sisällä kemoterapian (sytostaatit) aloittamisesta. Tutkimuksessa todettiin potilaiden kuolleen lääkkeeseen, eikä syöpään. Luvut kuolemista vaihtelivat, mutta joissain sairaaloissa kuolleisuus oli jopa 50%. Tätä tietoa ei saa Suomessa esittää, ja tämän takia ne ovat olleet kimpussani. Tätä kirjoitusta koskee sama kritiikki kuin Heikkilän 21.1.2019 julkaistuun FB-päivitykseen. Alla esitän kuitenkin tarkentavaa lisätietoa koskien kyseistä väitettyä 50 prosentin kuolleisuutta:

Heikkilän mainitsemassa yksittäisessä sairaalassa (joita tutkimuksessa oli kymmeniä) keuhkosyöpäpotilaiden parantavan hoidon havaittu kuolleisuus oli 17% mutta riskitekijöiden mukaan vakioituna 51%. Tämä on se lukema, jonka Heikkilä nostaa esille kertoen syöpälääkkeiden haitallisuudesta.

Ongelmaksi muodostuu se, että kyseessä oli yksi ainoa kuollut potilas kuuden hengen ryhmässä. Hänet oli virheellisesti luokiteltu parantavaan hoitoon vaikka hän tosiasiassa sai palliatiivista hoitoa. Kun tämä luokitteluvirhe korjattiin, parantavan hoidon ryhmän kuolleisuus oli 0/5 eli siis 0%. Samoin palliatiivisen hoidon ryhmässä kuolleisuus jäi ilmeisesti arviolta tasolle 12%. Koko sairaalan 30-päivän kuolleisuus oli rinta- ja keuhkosyöpien osalta yhteensä 4/91 eli 4.4%.

Yhteenveto: Heikkilän mainitsema 50% kuolleisuus johtuu siis yhdestä potilaasta, joka oli kategorisoitu tutkimuksessa väärin. Se ei myöskään ollut koko kyseisen sairaalan kuolleisuus vaan 'yksittäisen sairaalan keuhkosyöpäpotilaiden parantavan hoidon ryhmän riskitekijävakioitu kuolleisuus'.

Korjattu versio (by V. Heiskanen): "Brittiselvitys vuodelta 2016 antoi tietoa kemoterapialla hoidetuista potilaista. Tutkimus julkaistiin The Lancet Oncology -lehdessä. Tutkijat selvittivät, kuinka paljon syöpäpotilaita kuoli 30 vuorokauden sisällä viimeisimmän hoitosyklinsä aloittamisesta. Tutkimuksessa ei saatu tietoa, vaikuttivatko lääkkeet kuolemiin. Luvut kuolemista vaihtelivat, mutta keskimäärin ne olivat rintasyöpäpotilailla 2% ja keuhkosyöpäpotilailla 8%. Mikäli otetaan huomioon vain parantamiseen tähtäävä hoito, luvut ovat alle 1% sekä 3%. Tämän tiedon saa Suomessa esittää, ja ylipäätään julkinen keskustelu on sallittua Suomessa, mutta harhaanjohtavan tiedon levittäminen voi johtaa kritisointiin."
12
19
Syöpä21.1.2019Facebook-päivitysEnsimmäistä kertaa tutkijat selvittivät, kuinka paljon syöpäpotilaita kuoli 30 vuorokauden sisällä kemoterapian (sytostaatit) aloittamisesta.

Tutkimuksessa todettiin potilaiden kuolleen lääkkeeseen eikä syöpään. Luvut kuolemista vaihtelivat, mutta joissakin sairaaloissa kuolleisuus oli jopa 50%: Tätä tietoahan ei saa Suomessa esittää, ja tämän takia ne ovat olleet kimpussani, mutta kertoo myös sen, etteivät ne seuraa aikaansa.

https://www.telegraph.co.uk/science/2016/08/30/chemotherapy-warning-as-hundreds-die-from-cancer-fighting-drugs/
Tutkimuksen kokotekstin mukaan rintasyöpäpotilaista 2% ja keuhkosyöpäpotilaista 8% kuoli 30 päivän sisällä viimeisimmän hoitosyklin aloituksesta. Suuri osa näistä potilaista sai palliatiivista hoitoa, eli sairaus oli jo valmiiksi edennyt niin pitkälle, että hoidon ainoa tavoite oli oireiden lievittäminen. Mikäli huomioidaan vain parantamiseen tähtäävä hoito, lukemat ovat ainoastaan <1% ja 3%.

Kyse ei ollut myöskään kemoterapian aloituksesta vaan viimeisimmästä hoitosyklistä: "after the most recent cycle of [Systemic Anti-Cancer Therapy]". Sekä lehtiartikkeli että Heikkilä kuvailevat asian virheellisesti. Monet kuolemat saattoivat siis tapahtua sellaisilla potilailla, joilla syöpä oli jo valmiiksi pitkällä, ja taustalla saattoi olla jo useita hoitosyklejä.

Toisin kuin Heikkilä ja lehtijutun alku väittävät, tutkimusartikkelissa ei tehty minkäänlaista 'potilaat kuolivat lääkkeeseen eikä syöpään' -toteamusta. Tutkimusartikkelin aineisto ei anna minkäänlaista tietoa kemoterapian vaikutuksesta kuolleisuuteen, tutkimusasetelmakin on väärä kausaliteetin selvittämiseen.

Yhteenveto: Telegraph-lehti oli päättänyt tehdä raflaavan ja harhaanjohtavan uutisjutun, jota Heikkilä toistaa vielä harhaanjohtavammin, todennäköisimmin lukematta itse tutkimusartikkelia aiheesta.
12
20
Muut väittämät1.1.2019Orwellin vuosi 2018Googlen terveyshakujen Top 10 vuossa 2018 Yhdysvalloissa on seuraava: 1. VERENPAINETAUTI (...) 2. KETORUOKAVALIO (...) 3. JUUREKSET (...) 4. D-VITAMIINI (...) 5. PÄTKÄPAASTO (...) 6. FLUNSSAROKOTUKSET (...) 7. SUKRALOOSI, SPLENDA (...) 8. PROBIOOTIT (...) 9. BERBERIINI (...) 10. SYÖPÄ

(...) SUOMI. Google-haut: 1. KETODIEETTI 2. HEIKKILÄ
Heikkilän listaamat hakusanat eivät ole Googlen vuoden 2018 suosituimmat hakusanat, vaan Mercola.com -vaihtoehtoterveyssivuston sisäisen haun suosituimmat aiheet.

Heikkilä antaa myös ymmärtää, että Suomen suosituimmat Google-haut olisivat "ketodieetti" ja "Heikkilä". Google Trends -sivustolla on luettavissa vuoden 2018 yleisimpiä suomalaisten käyttämiä hakusanoja, ja esimerkiksi henkilölistassa on mm. Avicii, Laura Huhtasaari ja Sauli Niinistö, mutta ei kuitenkaan Antti Heikkilää. Myöskään ketodieettiä ei näy kyseisellä suomalaishakujen listalla.
1Olli Haatajan havaitsema virhe.
21
Henkilöt25.10.2018Lisää potilaskertomuksia[Professori Juhani] Knuuti ei ole kliinikko vaan on Turun PET- (positroniemissiotomografia) laitoksen johtaja. Hän tuskin näkee potilaita käytännössä.Juhani Knuuti oli jo vuotta aikaisemmin oikonut näitä Heikkilän väitteitä hänen kliinikkoudestaan oman blogikirjoituksensa kommenteissa:

Juhani Knuuti: "Oikaisen tässä kuitenkin lukijoilleni muutaman Heikkilän virheväitteen minusta (joita on siis jo lukuisia):

1) Olen peruskoulutukseltani lääkäri ja valmistunut vuonna 1985
2) Olen tehnyt kliinistä potiastyötä päätoimisesti sen jälkeen n 10 vuotta
3) Tämän jälkeen olen myös jatkuvasti tehnyt potilastyötä. Potilastyöni liittyy sydäntutkimusten tekeminen ihan oikeilla ja sairailla potilailla.
4) Suurumman osan ajastani vievät kuitenkin tutkimustyö ja osin hallinnollinen työ, kuten kaikilla professoreilla."
1
22
Tiede13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 16-17Tämän hetken parhaimmistoon kuuluva yleislääketieteen lehti The BMJ julkaisi vuonna 2007 artikkelin, jossa oli analysoitu yli 2500 hoitomenetelmää ja niiden tieteellisyyttä ja tehoa. Sen mukaan hoidoista vain 13% oli hyödyllisiä, 23% oli ehkä hyödyllisiä, 8 % oli sekä hyödyllisiä että haitallisia (...)

Jos systeemin toiminta perustuu yhteensä 36 prosentin tehoon, seistään kalliissa lakerikengissä kuralammikossa (...) Tieteeseen perustuva lääketiede ei ole nykytodellisuutta. Jos näin olisi, The BMJ olisi voinut julistaa ilosanomaa, jonka mukaan tarjolla on sataprosenttisen kuranttia tavaraa ja kaikki olemme onnellisia ja turvassa (...)
Heikkilän kirjan lähdeluettelossa ei ole viitettä kyseiseen tutkimukseen. Erillisellä kirjallisuushaulla löytyy BMJ-lehdessä julkaistu lyhyt kirje ("How much of orthodox medicine is evidence based?), jossa mainitaan tekstillä ja pikkukuvalla kyseinen 2500 hoitomenetelmän aineisto. Kyseistä analyysia ei julkaistu BMJ-lehdessä vaan samaisen kustantamon erillisellä BMJ Clinical Evidence -verkkosivulla.

Heikkilä antaa ymmärtää että kyseinen analyysi käsittelisi lääketieteessä yleisesti käytettyjä hoitoja. Se näyttää todellisuudessa käsittelevän kaikkia hoitoja, joista vain sattuu olemaan hyvätasoisia tutkimuksia tehtynä. Näihin lukeutuu siis myös erinäisiä "täydentäviä hoitomuotoja" kuten akupunktio ja punahattu-uute, jotka ovat kyseisen BMJ:ssä julkaistun kirjoittajan mukaan yliedustettuja toimimattomiksi laskettujen hoitojen kategoriassa.
1Väitettä on muokattu kirjan 4. painokseen siten, että kritiikki on huomioitu, mutta on todettu, että vaihtoehtoiset hoitomuodot käsittävät vain hyvin pienen osan näistä hoidosta. Tätä asiaa Heikkilä ei kykene vahvistamaan. Tekstissä myös väitetään, että analyysi koskisi käytössä olevia hoitomuotoja, eikä kaikkia tutkittuja hoitomuotoja: "BMJ:n analyysi koski terveydenhuollossa yleisesti käytössä olevia hoitomuotoja."
23
Tiede13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 18Lääketieteessä on kokeiltu hoitoihin jos jonkinlaisia asioita, kuten myrkkyjä, sähköä, laseria (...) Kun tähän lisätään lääkärin ja potilaan uskomukset, mikä tahansa hoito voi toimia yli 60 prosentin teholla. Tämä on huomattavasti enemmän kuin The BMJ:n analysoimat tieteellisesti tutkitut hoidot. Periaatteessa lääketiede on siten suurimmalta osalta uskomushoitoa.Heikkilä vertaa kahta lukemaa, jotka eivät ole lainkaan vertailukelpoisia:
(1) Yksittäisen hoidon toimivuus potilaalla sellaisessa kuvitellussa tilanteessa, jossa plasebovaikutus voisi tuottaa hyötyä yli 60%:lla potilaista
(2) Hyödyllisten hoitomuotojen osuus niiden kaikkien 2500 hoitomenetelmän joukossa, joista on ylipäätään tehty hyvätasoisia tutkimuksia (sisältäen myös toimimattomat hoidot kuten homeopatia)
Väite yli 60 prosentin tehosta on poistettu kirjan 4. painoksesta.
24
Henkilöt13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 19Marcia Angell oli yhden arvostetuimman lääketieteellisen julkaistun, The New England Journal of Medicinen (NEJM) päätoimittaja.

Hän erosi päätoimittajan virasta todettuaan, että kaikki lehteen lähetetyt lääkkeitä koskevat tutkimusartikkelit pohjaituivat bias-tutkimuksiin, joiden tekijät eivät tehneet niihin korjauksia kehotuksista huolimatta. Angell joutui mustamaalaamiskampanjan kohteeksi paljastettuaan asian. Jos tämäntasoinen lehti syyllistyy tällaisten tutkimusten julkaisuun, mitä muut lehdet sitten tekevät?
Marcia Angell oli NEJM-lehden päätoimittajan sijaisena noin vuoden ajan. Viitteitä tämän mustamaalaamisesta tai muista dramaattisista tapahtumista koskien Marcia Angellia ei löydy.

Termi "bias-tutkimus" on ilmeisimmin virheellistä kielenkäyttöä. Bias on englanninkielinen termi joka tarkoittaa tieteessä ensisijaisesti virhelähdettä tai -harhaa. Esimerkiksi "publication bias" tarkoittaa "julkaisuharhaa".

Heikkilän kirjan lähdeluettelossa on Marcia Angellin kirja "The Truth About the Drug Companies", josta ei lukemalla löytynyt Heikkilän mainitsemia väitteitä siitä, etteivät tutkimusartikkelien tekijät olisivat tehneet niihin korjauksia pyynnöistä huolimatta. Angell yksinkertaisesti toteaa kirjassaan (s. xviii) hylänneensä lehteen tarjotut epäluotettavat tutkimuskäsikirjoitukset.
Väite löytyy edelleen kirjan 4. painoksesta.
25
Tiede13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 20Todellinen pommi oli kreikkalaistaustaisen Stanfordin yliopiston professorin John P.A. Ioannidisin vuonna 2005 julkaisema artikkeli “Why Most Published Research Findings Are False? (suom. “Miksi suurin osa tutkimustuloksista on väärin?”). Ioannidis tutkii ja arvioi lääketieteellisiä tutkimuksia. Hänen artikkelinsa on yksi eniten siteerattu tutkimus, joka kertoo sen olevan hyvin arvostettu. Ioannidis analysoi arikkelissaan 60 000 lääketieteellistä tutkimusta ja totesi, että vain 7 % niistä täytti tieteellisen tutkimuksen kriteerit. Kun asiaa arvioitiin uudelleen kymmenisen vuotta Ioannidisin julkaisun jälkeen, todettiin sen hetken tilanteen olevan vielä huonompi (...) Kolesterolilääkkeiden tutkimukset ovat klassinen esimerkki valetutkimuksesta.Kyseisessä Ioannidisin artikkelissa "Why Most Published Research Finds Are False?" ei analysoida tutkimuksia, eikä siellä ole mitään mainintaa näistä luvuista (60000 tai 7%).1Väite 60 000 tutkimuksesta on poistettu kirjan 4. painoksesta.
26
Henkilöt13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 20Keys vieraili Suomessa, jonka jälkeen syntyi idea tutkimuksen, joka kulkee seitsemän maan tutkimuksen nimellä (...) Valmistuttuaan tutkimus sai aikaan melkoista kohinaa maailmalla, ja jopa Time-lehti nimesi Keysin vuoden henkilöksi.Time-lehti ei ole nimennyt Ancel Keysia vuoden henkilöksi. Keys on kerran päässyt kyseisen lehden kansikuvaan.

(Sivuhuomiona: Time on kuitenkin vuonna 1960 nimennyt vuoden henkilöksi "yhdysvaltalaiset tutkijat", joita edustivat erityisesti George Beadle, Charles Draper, John Enders, Donald A. Glaser, Joshua Lederberg, Willard Libby, Linus Pauling, Edward Purcell, Isidor Rabi, Emilio Segrè, William Shockley, Edward Teller, Charles Townes, James Van Allen sekä Robert Woodward. Tätä asiaa hieman Heikkilän väitteelle suotuisasti tulkiten voidaan todeta, että tokihan myös Keys oli amerikkalainen ja tutkija. Häntä ei kuitenkaan nimetty millään tavoin palkinnon yhteydessä.

Time on myös vuonna 2006 nimennyt vuoden henkilöksi "sinut". Tämä viittasi ensisijaisesti Internetin sisällöntuottajiin. Keys ei ollut tuolloin enää elossa, joten ehkä tämä palkinto ei enää koskenut häntä.)
1Väite Time-lehdestä ja "vuoden henkilön" tittelistä poistettu kirjan 4. painoksesta.
27
Hiilihydraatit13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 22Italialainen epidemiologi Alessandro Menotti ryhmineen analysoi [Ancel] Keysin aineiston [seitsemän maan tutkimuksesta] uudestaan 20 vuotta myöhemmin, 1990-luvulla. Myös Menottin mukaan sydäntaudin todelliset syyt olivat sokeri ja puhdistetut hiilihydraatit.Tämä on väittämä, joka esitettiin tunnetusti The Guardian -lehden jutussa "The Sugar Conspiracy". Väittämä oli kuitenkin virheellinen, ja jopa itse Menotti on irtisanoutunut kyseisen lehtijutun toteamuksesta todeten seuraavasti: "En koskaan sanonut että sokeri korreloi sydäntautiin enemmän kuin muut ruokaryhmät". Täten on selvää, että myös Heikkilä laittaa sanoja Menottin suuhun.

Kyseistä väittämää on käsitelty asiantuntijoiden toimesta. Menotti teki kyllä alkuperäisestä aineistosta vakioimattomia lisäanalyysejä ruokaryhmittäin. Näissä sokeri yhdistyi sydäntautiin (r = 0.6), mutta toisaalta sokeriakin vahvempi korrelaatio oli esimerkiksi voilla (r = 0.887) ja lihalla (r = 0.645).
123Väitettä muokattu kirjan 4. painokseen, oletettavasti virheellisesti: "(...) Menotti ryhmineen analysoi Keysin aineiston uudestaan (...) Myös menottin mukaan sydäntaudin todelliset syyt olivat sokeri ja puhdistetut hiilihydraatit. Vaikka Menotti ilmeisen painostuksen takia lievensi kantaansa, on uusin tutkimus vahvistanut hänen havaintonsa."
28
Rasvat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 22Keys vieraili Suomessa, jonka jälkeen syntyi idea tutkimukseen, joka kulkee seitsemän maan tutkimuksen nimellä. Keys sai huomattavia summia tutkimukseensa ruokateollisuudelta (...) Tutkimuksessa esitettiin seitsemän maata, niiden eläinrasvojen kulutus ja sydänkuolleisuus. Maat olivat Hollanti, Suomi, Yhdysvallat, Italia, Kreikka, Jugoslavia ja Japani. Näiden maiden välille saatiin suora yhteys rasvojen kulutuksen ja sydäntaudin suhteen. Vähiten sydäntautia oli Japanissa, missä myös eläinrasvoja käytettiin vähiten. Huipulla oli Suomi, jossa oli eniten sydänkuolemia ja suurin rasvankulutus suhteessa muihin maihin.

Keys ei valinnut tutkimuksen maita sattumanvaraisesti vaan valikoiden niin, että tietoisesti valitsi mukaan vain ne maat, jotka sopivat teoriaan sydäntautien ja rasvjoen välisestä yhteydestä. Alun perin tutkimuksessa olikin mukana 22 maata. Pois jäivät esimerkiksi Sveitsi ja Ranska, joissa rasvan kulutus oli Suomea suurempi, mutta sydänkuolleisuus neljä kertaa vähäisempi.
Seven Countries Study -tutkimuksessa ei ollut alun perin 22 maata. Heikkilällä menee jälleen kerran kyseinen tutkimus sekaisin Ancel Keysin vuonna 1953 julkaiseman tutkimusartikkelin kanssa, jossa Keys valitsi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tilastoista 6 maata demonstroimaan ravintorasvan ja sydäntaudin ilmaantuvuuden yhteyttä maiden välillä. Heikkilä toistaa saman virheen kuin joukko muita ravitsemuspuolen vaihtoehtokirjoittajia.

(FAO:n tilastoissa olisi ollut saatavilla 22 maan tiedot. Tämän vuoksi vuonna 1957 Yerushalmy&Hilleboe kritisoivat julkaisussaan Keysiä. Kuitenkin myös he toistivat omissa analyyseissaan Keysin havainnot ravintorasvasta ja sydäntaudista myös tällä 22 maan aineistolla.)
12345Kirjan 4. painoksessa edelleen virheellinen väite "Alun perin tutkimuksessa olikin mukana 22 maata". Tässä siis menee edelleen sekaisin FAO:n tilastot ja Seitsemän maan tutkimus.
29
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 22-23Toinen huijaus koski Suomea. Täällä rasvojen kulutus kautta maan oli samalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalassa oli kuitenkin muuta maata huomattavasti enemmän sydänkuolemia, ja tämän tosiseukan täytyi olla [Seitsemän maan] tutkimuksen tekijöiden tiedossa.

Näyttää vahvasti tietoiselta valinnalta, että Pohjois-Karjala leimattiin edustamaan koko Suomea. Keysin tutkimuksessa oli kokonaisia maita, mutta silti Pohjois-Karjala edusti yksin koko Suomea. Miksi ei tutkittu syitä, joiden vuoksi Pohjois-Karjalan väestön terveys poikkesi muusta Suomesta?
Heikkilä siis väittää, että Seitsemän maan tutkimuksessa Pohjois-Karjala edusti koko Suomea. Tämä on täysin virheellinen väittämä, sillä kyseisessä tutkimuksessa Suomesta oli nimenomaan kaksi kohorttia, toinen Länsi-Suomesta ja toinen Pohjois-Karjalasta.

Heikkilä väittää, että ei Seitsemään maan tutkimuksessa ei oltaisi tutkittu syitä, joiden vuoksi Pohjois-Karjalan väestön terveys poikkesi muusta Suomesta. Tämäkin on täysin virheellinen väite, sillä osana kyseistä tutkimusta julkaistiin useita tutkimusartikkeleista, jotka nimenomaan keskittyivät sekä Länsi-Suomeen että Pohjois-Karjalaan, esimerkiksi "Risk factors dynamics, mortality and life expectancy differences between eastern and western Finland: The Finnish cohorts of the Seven Countries Study".
123Kirjan 4. painoksessa poistettu väite, jonka mukaan Pohjois-Karjala edusti koko Suomea tässä Seitsemän maan tutkimuksessa.
30
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 25[Pohjois-Karjala-projektin seuranta-aikana] kuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa, mutta niin se laski myös Kuopiossa jopa enemmän kuin Pohjois-Karjalassa. Kuopiossa ei kuitenkaan ollut tehty mitään muutoksia kolmen riskitekijät suhteen.Kuolleisuus laski merkittävästi molemmilla alueilla, mikä saattaisi selittyä loogisesti sillä että muutokset elintavoissa ja riskitekijöissä olivat molemmilla alueilla käytännössä hyvin samansuuntaiset.

Kuopion alueella tapahtui Pohjois-Karjalan kanssa käytännössä lähes identtinen lasku tärkeimmissä riskitekijöissä eli kolesterolissa, systolisessa verenpaineessa, diastolisessa verenpaineessa ja tupakoinnissa. Tämä puolestaan liittynee molempien tutkittujen alueiden väestön elintapamuutoksiin: esimerkiksi vuosina 1972-1977 Kuopion alueella tupakointi väheni 50% -> 44% ja lisäksi täysmaidon ja voin kulutus vähenivät käytännössä yhtä paljon kuin Pohjois-Karjalassa.

Heikkilän mukaan 'Kuopiossa ei (...) tehty mitään muutoksia' riskitekijöiden suhteen. Tosiasiassa Kuopiossa tapahtui merkittäviä muutoksia näissä riskitekijöissä ja niihin liittyvissä elintavoissa, joten on harhaanjohtavaa väittää etteikö mitään muutoksia olisi tehty.

(Kuopio ei ollut ensisijainen PK-projektin kampanjointialue, mutta ensi kädessä merkitystä on vain sillä, mitä ihmiset tekevät, ja nämä käytännön teot (elintapamuutokset), olivat molemmissa maakunnissa hyvin samanlaiset.)
12Kirjan 4. painoksessa väitettä muutettu muotoon "Seuranta-aikana kuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa, mutta niin se laski myös Kuopiossa jopa enemmän kuin Pohjois-Karjalassa, vaikka Kuopiossa ei ollut mitään kampanjaa".

Väite on asiallisempi, mutta edelleen outo, sillä kuolleisuushan liittyy ihmisten elintapamuutoksiin eikä siihen, kampanjoidaanko elintapamuutosten puolesta. Tilastot kertovat, että vaikka Kuopion alueella ei ollut samanlaista kampanjointia, siellä tehtiin paljon hyvin samanlaisia elintapamuutoksia kuin Pohjois-Karjalassa.
31
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 25Ensinnäkin miehet Pohjois-Karjalassa [PK-projektin aikana] eivät olleet ylipainoisia, vaikka ylipainoa nykyisin pidetään syynä kaikkiin sairauksiin. Siitä huolimatta Pohjois-Karjalan miehillä oli paljon sydäntautia.
PK-projektin alkaessa työikäisten miesten painoindeksi oli keskimäärin 26, mikä luetaan ylipainoksi. Ylipainon määritelmänä pidetään 25:n ylittävää painoindeksiä.12Kirjan 4. painoksessa väite "eivät olleet ylipainoisia" muutettu muotoon "eivät olleet merkittävästi ylipainoisia".
32
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 26Pohjois-Karjala-projektin aikaan 1970-luvulla väestön keskimääräinen kolesterolitaso oli koko maassa noin 7,5 nmol/l.Pohjois-Karjala -tutkimuksen raportin mukaan vuonna 1972 kolesterolitaso oli luokkaa 6.8 nmol/l, eli jossain määrin vähemmän kuin Heikkilä esittää. Aineisto on Itä-Suomesta, mutta vuoden 1958 tutkimuksen perusteella erot Itä- ja Länsi-Suomen välillä eivät ole suuria.123Kirjan 4. painoksessa 7,5 nmol/L korjattu muotoon "noin 7 nmol/". Korjaukseen päätynyt myös minun toistama virhe nmol/L yksiköstä, vaikka todellisuudessa oikea yksikkö olisi mmol/L.
33
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 28The Lancet -lehdessä arvioitiin vuonna 2011 sydänkohtauksia aiheuttavia riskitekijöitä. Listasta ei löydy kolesterolia mutta kylläkin stressi, viha, negatiiviset tunteet, liikenteen saasteet, kokaiini tupakointi, diabetes ja niin edelleen. Ihmisiä hämätään riskitekijöillä. Jos nämä ovat keskeisiä sydänkohtausten aiheuttajia, mihin ryhmään kolesteroli sitten kuuluu?Kyseinen artikkeli ei käsittele riskitekijöitä vaan laukaisevia tekijöitä (triggers). Koska kolesterolitasot ovat riskitekijä eivätkä laukaiseva tekijä, niitä ei mainita kyseisessä tutkimuksessa.1Kirjan 4. painoksessa väitettä muutettu muotoon "The Lancet -lehdessä arvioitiin vuonna 2011 sydänkohtauksia laukaisevia ja riskiä lisääviä tekijöitä (...) Jos nämä ovat keskeisiä sydänkohtausten aiheuttajia, mihin ryhmään kolesteroli sitten kuuluu?"

Edelleen kirjassa tulkitaan, että tutkimus käsittelisi myös riskitekijöitä ("riskiä lisääviä tekijöitä"), eli tämä laukaisevia (ympäristö)tekijöitä koskevia tutkimus on edelleen väärinymmärretty.
34
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 30Yksi syy lisääntyneeseen kuolleisuuteen [Helsinki Businessmen Study -tutkimuksessa] oli ilmeisesti kolesterolin keinotekoinen lasku.Interventioryhmän kolesterolitasot laskivat 5v-intervention aikana 7.1 -> 6.7 ja palasivat 5v-jälkiseurannassa ennalleen. Kyseessä oli erittäin vähäinen ja ei-pysyvä lasku kolesterolitasoissa.1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
35
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 32Food & Nutrition Research -lehdessä julkaistiin vuonna 2016 tutkimus ruuan ja sydäntautien välisestä yhteydestä. Tätä tutkimusta, jos mitään, voi pitää puolueettomana. Tutkimus käsitti 42 Euroopan maata, joten se sisälsi hyvin kirjavan määrän erilaista elämää, ruokakulttuureja ja tapoja (...) Maissa, joissa oli korkeammat kolesteroliarvot, oli vähemmän sydänperäisiä kuolemia ja sydänsairauksien riskitekijät olivat myös matalia. Tutkimus osoitti, että mitä enemmän ruokavalioon kuuluu puhdistettuja hiilihydraatteja, sitä enemmän esiintyy sydänkuolemia. Tämä tutkimus kertoo aivan toista kuin meille on kerrottu aiemmin siitä, että rasva olisi vaarallista ja hiilihydraatit terveellisiä.Kyseessä oli ekologinen tutkimus, jonka arvo ravitsemustieteessä on erittäin heikko johtuen liian monista sekoittavista tekijöistä (confounding factors).

Tässä samassa tutkimuksessa havaittiin Heikkilän logiikalla muun muassa sekin, että "naiset jotka tupakoivat eniten, kuolivat vähiten sydäntautiin". Tämä ei kerro tupakoinnin terveellisyydestä, vaan kyseisen aineiston umpisurkeasta soveltuvuudesta kausaaliselle tulkinnalle.
1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
36
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 33Jos kuvitellaan kaikkien suositusten olevan totta, miksi sitten vuonna 2009 American Heart Journalissa julkaistun 136 905 potilasta käsittävän tutkimuksen mukaan sairaalaan tuoduista sydänkohtauspotilaista 75 prosentilla oli normaali tai normaalia alempi kolesterolitaso? Näistä potilaista 21 prosentilla oli kolesterolilääkitys. Tietysti tämä herättää paljon kysymyksiä koko kolesteroliteorian mielekkyydestä (...) Tämän tutkimuksen perusteella ilmiselvästi kolesterolilla ja sen alentamisella ei ole mitään tekemistä sydänkuolemien kanssa.Kyseinen tutkimus on poikkileikkaus eikä siten kykene tuomaan selvää tietoa syy-seuraussuhteista. Tässä aineistossa on kuitenkin vahva syy epäillä käänteistä kausaliteettia (reverse causality).

Käytännössä monet näistä iäkkäistä ihmisistä ovat ennen infarktin saamista saaneet lääkärin ohjeistuksen hoitaa sydäntaudin riskitekijöitä. Esimerkiksi 21% potilaista käytti kolesterolilääkkeitä, minkä lisäksi oletettavasti moni käytti myös lääkkeettömiä keinoja kolesterolin alennukseen. Tämä ei kuitenkaan lyhyellä aikavälillä ehdi suojata sydäninfarktilta, sillä esimerkiksi kolesterolinalennuksen suurin hyöty tulee vasta vuosikausien käytön jälkeen. Näin ollen nämä taustaltaan korkean riskin potilaat ovat edelleenkin korkeassa riskissä huolimatta matalasta kolesterolista. Tämä tekijä sekoittaa kolesteroli-kuolleisuus-yhteyksiä erityisesti poikkileikkaustutkimuksissa.
1Kirjan 4. painoksessa väitettä lievennetty seuraavasti: "Projektinvetäjä (...) Fonarowin mielestä luvut kertovat siitä, että sydänpotilaat ovat ehkä saaneet aikaisemmin lääkärin ohjeet vähentää riskitekijöitä. Jos näin olisi, niin tilanteen voisi tulkita siten, että elintapaneuvonta oli tehonnut. Neuvonnasta ei kuitenkaan ole mitään tietoa, koska sitä ei tutkittu."
37
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 38Kun lääkäri määrää lääkettä, potilaan kannattaa aina esittää yksinkertainen kysymys: mitä tapahtuu, jos en ota lääkettä ja mitä sitten, jos otan? Jos lääkäri suuttuu kysymyksestä, se kertoo, ettei lääkäri hallitse asiaa. Samaa kertoo myös se, jos lääkäri tarjoaa kymmeniä prosentteja vastaukseksi, sillä kuten mainitsin, kolesterolilääkkeiden todelliset tehot ovat ainoastaan promilleluokkaa.Heikkilän mukaan statiinien vaikutus sydäntaudin absoluuttiseen riskiin ovat ainoastaan promilleluokkaa. Asia ei ole todellisuudessa niin yksioikoinen, sillä absoluuttisen riskin vähenemä ei ole minkään lääkkeen kohdalla vakio, vaan se riippuu suuresti tarkasteluajasta, lääkeannoksesta ja potilaan riskitasosta.

Esimerkiksi niillä potilailla joiden 5-vuotinen sydäntapahtuman riski on yli 30%, statiinien aikaansaama 2 mmol/l kolesterolinalenema vähentää tuona viitenä vuotena sydäntaudin absoluuttistä riskiä noin 14%, mikä on valtava ero Heikkilän esittämiin promillelukemiin (Lancet 2016;388:2532-2561).
1Kirjan 4. painoksessa väite kolesterolilääkkeiden "promilleluokan tehosta" on poistettu, ja tilalle on laitettu seuraava: "Samaa kertoo myös se, jos lääkäri tarjoaa (...) Silloin kannatta tarkentaa ja kysyä, mikä onkaan hänen näkemyksensä riskin pienenemisestä lääkkeen ansiosta ilmaistuna absoluuttisena lukuna."
38
Insuliini13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 40Yudkinin havainnosta innostuneina ryhmä suomalaisia aloitti 1970-luvulla tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää insuliinin merkitys sydäntaudin synnyssä. Tutkimus tehtiin Helsingin poliisien parissa, ja se kesti yli 22 vuotta. Tulos oli tyrmäävä: tutkittavista heillä, joilla oli korkea insuliinitaso, sydänkohtauksia oli yhdeksän kertaa enemmän kuin heillä, joilla oli matala insuliinitaso.

Edes suurella rahalla ja manipuloiduilla tutkimuksilla ei ole koskaan kyetty osoittamaan samaa kolesterolin suhteen. Matalan ja korkean kolesterolin erot ovat tutkimuksissa olleet alle 30 prosenttia ja tämäkin on esitetty suhteellisena lukuna.
Virhe 1: Heikkilä vetää tämän yhdeksänkertaisen eron hatusta, sillä tutkimusaineistossa ei puhuta missään kohdassa yhdeksänkertaisesta erosta.

Siinä koehenkilöiden joukossa, jossa insuliinitasot olivat matalimmat, sydänkohtauksia kärsi seurannan aikana noin 10%, eli kymmenkertaisesti verrattuna Heikkilän antamaan lukemaan. Siinä joukossa, jossa insuliinitasot olivat korkeimmat, sydänkohtauksia kärsi noin 25%, mikä myös poikkesi Heikkilän antamasta lukemasta. Näiden joukkojen välillä sydänkohtauksen riskissä oli noin 2.5-kertainen ero. Tämä on moninkertaisesti pienempi kuin Heikkilän toteama 9-kertainen ero.

Virhe 2: Heikkilän mukaan matalan ja korkean kolesterolin välinen ero sydänkohtausten riskissä on ollut alle 30%. Kolesterolitasoja ei ole ideaalisesti arvioitu matala-korkea-akselilla vaan yksi tärkeimpiä mittareita on ollut HDL:n ja kokonaiskolesterolin suhde. Esimerkiksi Quebecin sydäntautitutkimuksessa havaittiin että niillä, joilla tämä suhde oli korkein, oli 4.1-kertainen (410%) riski sydänkohtaukseen, verrattuna niihin joilla tämä suhde oli matalin. Tämä ero on yli kymmenkertaisesti eri suuruinen kuin Heikkilä väittää. Jos katsoo pelkkää LDL-kolesterolia, silloin esimerkiksi arvolla yli 4 mmol/L riski on 70% suurempi kuin arvolla alle 2.5 mmol/L.
123Kirjan 4. painoksessa väite "sydänkohtauksia oli yhdeksän kertaa enemmän" on korvattu väitteellä "sydänkohtauksia oli huomattavasti enemmän". Virke vastaa siis alkuperäistä tutkimusta.
39
Insuliini13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 44Edellä mainittu [Francesco Facchinin] tutkimus osoittaa selvästi, että perussyy sairauksiin on insuliiniresistenssi, siis terveydentila, josta virallinen puoli ei juuri puhu (...) Joko virallinen puoli ei tiedä tätä, tai sitten asian tunnustaminen romuttaisi lääkkeisiin perustuvan nykyjärjestelmän, sillä insuliiniresistenssiin ei ole olemassa lääkettä.Esimerkiksi metformiinin ja GLP-1:n reseptoriagonistien on havaittu vaikuttavan suotuisasti insuliiniherkkyyteen (insuliiniresistenssiä vähentäen). Täten insuliiniresistenssiin on lääkkeitä, toisin kuin Heikkilä väittää.

Tutkimuskirjallisuudessa kyllä kuvataan insuliiniresistenssin yhteyksiä sairauksiin. Hän on kuitenkin siinä määrin oikeassa, että esimerkiksi suurin osa maallikoista näkee insuliinin lähinnä verensokeria säätelevänä hormonina, eikä suurin osa ihmisistä ymmärrä esimerkiksi insuliiniresistenssin/hyperinsulinemian kudostason haittavaikutuksia.
12Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
40
Hiilihydraatit13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 45Hiilihydraattien laadulla ei ole merkitystä, vaan imeytyvän hiilihydraatin määrä ratkaisee, kuinka paljon insuliinia erittyy. Elimistön kannalta kaikki hiilihydraatti on sama asia.Susanne Holtin ja kumppanien eri ruokien insuliini-indeksiä määrittävässä klassikkotutkimuksessa (1997) todettiin, että esimerkiksi valkoinen pasta tuottaa 65% vähemmän insuliinineritystä kuin valkoinen leipä (insuliinivasteen AUC 12 882 vs 4456 pmol*min/L), vaikka niiden makroravintoaineiden koostumus on lähes identtinen.

Tämänlaisten havaintojen valossa on selvää, että erilaiset hiilihydraattien lähteet voivat johtaa hyvinkin erilaisiin vasteisiin veren insuliinitasoissa.
1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
41
Hiilihydraatit13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 46Kehomme ei ole rakentunut käsittelemään sitä suunnatonta määrää glukoosia, mistä nykyruoka muodostuu. Ihmiselimistö on tottunut huomattavasti pienempään sokerilastiin. Elimistö kestää hetkelliset kuormitukset, mutta jos kuormitus jatkuu, ongelmia alkaa syntyä ja solujen vastustuksesta (resistenssi) tulee pysyvä olotilaHeikkilän väittämä on siis käytännössä se, että ihmiset eivät ole ennen nykyaikaa altistuneet nykyiselle määrälle hiilihydraattia, minkä vuoksi nykyään ilmenee insuliiniresistenssiä.

Väittämältä katoaa pohja, kun huomioidaan että useissa maissa lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän yleistyminen yhdistyy hiilihydraattien kulutuksen vähenemiseen ja rasvan kulutuksen nousuun, päinvastoin kuin Heikkilä väittää.

Esimerkiksi Kiinassa hiilihydraattien saanti oli vielä 1960-luvun alussa noin 80% kun taas nykyisin lihavuus- ja diabetesepidemian aikana se on alle 50%. Myös Suomessa hiilihydraattien osuus kaloreista näyttää laskeneen hieman 1900-luvun aikana, vaikka diabetes on yleistynyt. Täten esimerkiksi Suomessa ja Kiinassa hiilihydraattien väestötason saannin lisääntyminen itsessään on heikko selitys lihavuuden tai insuliiniresistenssin yleistymiselle.
1234Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
42
Insuliini13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 47Insuliiniresistenssi laukaisee eriasteisia syömishäiriöitä. Oireisiin kuuluu painonnousu, jota ei tosin tapahdu kaikilla.Heikkilän kirjan lähdeluettelossa ei ole viitteitä tälle väittämälle. Lihavuustutkijat näkevät lihavuuden aiheuttavan insuliiniresistenssiä, mutta päinvastaiselle havainnolle ei todennäköisimmin ole näyttöä. Kirjallisuushaku ei tuonut vahvistavia tuloksia insuliiniresistenssin ja syömishäiriöiden syy-yhteyden vahvistamiseksi. Väite on todennäköisesti siis Heikkilän henkilökohtainen ajatus, ei tieteelliseen näyttöön pohjautuva havainto.Väitettä korjattu kirjan 4. painoksessa muotoon: "Oman kliinisen kokemukseni mukaan insuliiniresistenssi voi laukaista eriasteisia syömishäiriöitä."

Väitteessään Heikkilä vetoaa "omaan kokemukseen", mikä on parempi kuin väitteen esittäminen faktana, sillä aiheesta ei liene luotettavaa faktatietoa.
43
Insuliini13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 47Vuonna 2012 gynekologi John C. Marshall kirjoitti Fertility & Sterility -lehdessä, että kaikkien PCOS-potilaiden sairauden todellinen syy eli insuliiniresistenssi pitäisi ensisijaisesti hoitaa.Kyseisessä artikkelissa Marshall itse toteaa, että 65-70 prosentilla PCOS-potilaista on insuliiniresistenssiä (ei suinkaan kaikilla), ja että "insuliiniresistenssin aste vaihtelee huomattavasti PCOS:sta kärsivillä naisella eikä ole välttämättä kliinisesti merkitsevää lievemmissä fenotyypeissä".

Marshall ehdottaa insuliiniresistenssiin aggressiivisempaa hoitoa PCOS:in hoidossa, mutta ei kuitenkaan totea, että insuliiniresistenssi olisi kaikkien PCOS-potilaiden sairauden todellinen syy. Heikkilä siis laittaa sanoja Marshallin suuhun.
1Väitettä korjattu kirjan 4. painoksessa muotoon: "(...) Fertility & Sterility -lehdessä, että PCOS-potilaiden sairauden syynä olevaa insuliiniresistenssiä pitäisi hoitaa."

(Väite saattaa edelleen antaa vaikutelman, että PCOS-potilaiden sairauden syynä olisi aina insuliiniresistenssi.)
44
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 48Monet lääkkeet, kuten statiinit, lisäävät insuliiniresistenssiä. Tämä on asia, josta ollaan nykyisin vaitonaisia. Tuo sydänlääkkeeksi tarkoitettu lääke kasvattaa sydäntaudin riskiä lisäämällä insuliiniresistenssiä, joka ajan kanssa johtaa sydäntautiin.Statiinit alentavat sydäntaudin riskiä. Tämä on vahvistettu useissa hyvätasoisia RCT-tutkimuksia kokoavissa systemaattisissa katsauksissa ja meta-analyyseissa.123Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
45
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 49LDL-kolesterolin voi jakaa kahteen ryhmään. Ryhmä A on isorakkulainen muoto ja ryhmä B on pienirakkulainen. A ei ole haitallinen mutta B voi muodostaa ongelman, jos B hapettuu ja muuttuu oxLDL muodoksi (...) Statiinit laskevat toki LDL-kolesterolia, mutta lääke laskee pääasiassa A-muotoaLDL-hiukkasten koko voi vaihdella jonkin verran. Ei kuitenkaan ole selkeää näyttöä siitä, että koolla olisi mitään merkitystä terveyden kannalta. Hiukkasten määrä on paljon tärkeämpi tekijä. Puheet "isorakkulaisen" LDL-kolesterolin verisuonia suojaavasta vaikutuksesta taikka statiinien vaikutuksesta vain siihen, ovat täysin perusteettomia.

Statiinien käyttö on yhdistynyt joissakin tutkimuksissa LDL:n keskimääräisen partikkelikoon lievään nousuun, ja toisissa tutkimuksissa vaikutus on neutraali. Täten yleensä statiinit todennäköisesti vähentävät suunnilleen samassa suhteessa sekä "A-muotoa" että "B-muotoa".
1234Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
46
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 49LDL-kolesteroli ei ole sinänsä millään tavalla haitallinen.LDL-kolesteroli on todistettu sydäntaudin syytekijä. Vahvin näyttö asiasta tulee muun muassa mendelistisesti satunnaistetuista tutkimuksista, joissa käytännössä kaikki LDL-tasoa alentavat geenivariantit yhdistyvät myös alentuneeseen sydäntautiriskiin siinä suhteessa missä ne laskevat LDL-kolesterolin määrää.

Lisäksi statiineilla tehdyissä hyvätasoisissa RCT-tutkimuksissa saavutettu hyöty on riippuvainen saavutetusta LDL-kolesterolin tasosta, eikä viitettä vaikutusten selittymisestä muilla tekijöillä ole saatu. Niin sanotut kolesteroliskeptikot eivät ole kyenneet argumentoimaan tätä korkeatasoisinta näyttöä vastaan.

Lisäksi huomio Heikkilän kaksoisstandardista. Mikäli hänen mielestään LDL-kolesteroli ei ole haitallinen, miksi hän edes toteaa kirjansa sivulla seuraavasti 72: "Palmitoleiinihappo eli Omega-7 on monelle tapaa terveydelle hyödyllinen rasva, sillä se laskee LDL-kolesterolia ja nostaa HDL-kolesterolia"?
1234Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
47
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 50On suorastaan järkyttävää, että virallinen systeemi mittaa vain LDL:n, eikä piittaa muista arvoista. Joku on jossakin määrännyt, että vain LDL:n mittaaminen riittää. Tämä muutos tapahtui hiljattain, ikään kuin haluttaisiin estää tieto insuliiniresistenssistä. Ennen mitattiin kaikki rasva-arvot rutiininomaisesti.Heikkilän väite ei pidä ollenkaan paikkaansa. Todellisuudessa lääkäri tilaa yleensä lipidimittauksen, jossa on aina mukana kokonaiskolesteroli, HDL ja triglyseridit. LDL-kolesterolia ei puolestaan mitata, vaan sen määrä arvioidaan matemaattisesti näistä muista mitatuista arvoista.

(Asiantuntijana käytetty lääketieteen professori Juhani Knuutia, joka tekee kliinistä lääkärin työtä sekä tutkimusta sepelvaltimotautiin liittyen)
Väite on poistettu kirjan 4. painoksesta, ja tilalla on todenmukainen väite, jonka mukaan terveydenhuollon lipidipaketissa mitataan kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit.
48
Insuliini13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 53Insuliiniresistenssi ei häviä virallisilla ruokavalio- ja lääkeohjeilla vaan se pahenee niiden vuoksi.Lääkkeistä muun muassa metformiini ja liraglutidi lievittävät eivätkä suinkaan pahenna insuliiniresistenssiä.

Käypä hoito -suositusten suosittelema Välimeren ruokavalio näyttää myös lukuisten satunnaistettujen tutkimusten valossa parantavan sokerinsietoa. Myös Itämeren ruokavalio saattaa hieman lievittää insuliiniherkkyyttä, mikäli se yhdistyy laihtumiseen.
12345Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
49
Kahvi13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 59Vuonna 2007 ilmestyi mielenkiintoinen artikkeli kahvista The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Tutkimuksessa seurattiin ikääntyviä yli 65-vuotiaita ihmisiä lähes yhdeksän vuoden ajan. Niiden, jotka joivat kofeiinipitoista kahvia neljä tai usemman kupin päivässä, sydänkuolleisuus laski yli puoleen, eli hurjat 53 % Tämä on absoluuttinen luku, mihin mikään lääke ei ole koskaan ylettynyt.Kyseessä ei ole absoluuttinen vaan suhteellinen riskin vähenemä. Tämä on sinänsä pieni virhe, mutta Heikkilä korostaa huomattavan usein itse, kuinka tärkeää on erottaa absoluuttinen ja suhteellinen riskin alenema toisistaan, ja nyt tässä hän itse sekoittaa nämä termit.1Väite absoluuttisen riskin vähenemisestä on poistettu kirjan 4. painoksesta.

(Tilalla on väite "Kun sitä [riskin vähennystä] vertaa statiinien tehoon, niin ero on suuri", minkä voisi kenties arvioida erikseen, sillä kahvin vaikutuksista ei ole hyvätasoista RCT-näyttöä, ja statiinien vaikutukset on arvioitu nimenomaan RCT-tutkimuksin.)
50
Ruoka-aineet13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 61-62[Parsa] suojaa maksaa alkoholin ja lääkkeiden aiheuttamilta vaurioilta sekä estää maksasyöpää ja syöpäsolujen kasvua. Parsa estää myös leukemiasolujen kasvua. Parsa estää myös matala-asteista tulehdusta ja DNA-vaurioiden syntyä. Parsalla on todettu olevan suotuisa vaikutus masennukseen.Esitetyt väitteet ovat käsittämättömiä, sillä parsaa (Asparagus officinalis) ei ole käytännössä tutkittu ihmisillä ikinä yhtään mihinkään ja koe-eläimilläkin vain hyvin vähäisesti.

(Rottakokeissa parsasta eristetty uute suurehkoina annoksina auttanut lähinnä bisfenolimyrkytykseen, rottien sukusolujen muodostumiseen, sokeriaineenvaihduntaan. Parsasta eristetyt steroidaaliset saponiinit vähentävät leukemiasoluviljelmän (HL-60) kasvua.)
12345Väitteet on poistettu kirjan 4. painoksesta. Tilalla on pehmeämpiä väitteitä, kuten esimerkiksi toteamus "parsalla (...) on (...) monenlaisia parantavia vaikutuksia".
51
Lihansyönti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 62Eri ruoka-aineiden imeytyvän proreiinien määrä vaihtelee. Esimerkkinä liha, josta painoa kohden imeytyvää proteiinia on noin 30 %. Jotta saisi tuon 70 proteiinia pelkästään lihasta, kerrotaan tuo luku kolmalla, joka osoittaa lihan määrän. Tässä tapauksessa se on 210 g.Liha sisältää painoa kohden imeytyvää proteiinia yleensä 17-23 prosenttia, ei 30 prosenttia. Lisäksi Heikkilän laskukaava jossa kerrotaan luku kolmella, perustuu oletukseen että lihan proteiinipitoisuus olisi 33.33%.

Näiden virheolettamien vuoksi Heikkilä luulee 210 gramman lihamäärän sisältävän 70 g proteiinia, vaikka todellisuudessa se sisältää arviolta 36-48 grammaa proteiinia. Täten Heikkilän ohjeistus johtaa käytännössä proteiinin huomattavan vähäiseen saantiin.
1234Kirjan 4. painoksessa proteiinisuositus 180cm pituiselle henkilölle on 56g joka Heikkilän mukaan saadaan syömällä 168g lihaa. Todellisuudessa 168g lihaa sisältää vain reilut 30g proteiinia, eli tämän väitteen kohdalla on menty vielä oudompaan suuntaan kirjan 4. painoksessa.
52
Rasvat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 66Kun rasvatutkimuksia on analysoitu jälkikäteen, on todettu, että vaikka kolesteroli laski, kuolleisuus lisääntyi selvästi. Sellaiset laajat tutkimuset kuin Minnesota-, Sydney- ja Framingham-tutkimus osoittivat, että kasviöljyt lisäsivät kuolleisuutta.Framinghamin tutkimus ei ollut kokeellinen rasvatutkimus. Sen osana tehtiin kyllä yksittäinen yhden päivän ravintokyselyyn perustuva (heikkotasoinen) pitkäaikaisseuranta, jossa ei havaittu merkitsevää eroa monityydyttymättömien rasvahappojen ja valtimotaudin välillä.

Minnesotan tutkimus oli tunnettu laaja rasvatutkimus, johon liittyy erityisen paljon metodologisia ongelmia, joita muun muassa David Nunan ja kumppanit ovat tuoneet esille: "[T]he authors have not addressed documented limitations of the MCE study, including discrepant event rates and selective outcome reporting, over 80% attrition (with lack of intention-to-treat analysis) and a small event rate difference (n=21), plausibly driven by a higher unexplained dropout rate in the control group."

Sydneyn tutkimus puolestaan antoi osaltaan näyttöä sen puolesta, että safloriöljy saattaisi olla haitallista. Safloriöljy on siitä poikkeuksellinen kasvirasva, että se ei sisällä lainkaan alfalinoleenihappoa, ja lähes 80% sen kaloreista tulee linolihaposta.

Kun Sydneyn yliopiston tuloksia yhdistetään muihin laajoihin satunnaistettuihin tutkimuksiin pehmeiden rasvojen käytöstä, saadaan yleensä lähinnä nollatulos aikaan, myöskin silloin kun myös edellä mainittu Minnesotan tutkimus otetaan mukaan analyysiin (Hamley 2017).
1234Kirjan 4. painoksessa ei enää käytetä ilmaisua "osoittivat" vaan "viittasivat siihen". Ilmaisua on siis lievennetty linjassa sen kanssa, että nämä tutkimukset eivät olleet niin tasokkaita.
53
Rasvat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 67Maksimaalisesti 4 % ALA:sta voi muuttua Omega-3:ksi ihmisen elimistössä.Heikkilän väittämä on ristiriidassa jo sen kanssa, että ALA itsessään on omega-3-rasvahappo. Sen muuntosuhde pitkäketjuiseksi omega-3:ksi on kohtuullisen matala, mutta väittämä maksimaalisesta neljän prosentin muuntosuhteesta on hyvin epäuskottava, sillä aikuisilla naisilla on arvioitu jopa keskimääräistä 21 prosentin muuntosuhdetta EPA:ksi ja 9 prosentin muuntosuhdetta DHA:ksi. Täten maksimaalinen lukema voi olla jopa moninkertaisesti suurempi kuin Heikkilä väittää, eikä asia ole ainakaan täysin suoraviivainen.1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
54
Väestöt13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 69Yhdessä sukupolvessa kaikki muuttui, jonka jälkeen Okinawalla oli Japanin synkin kuolleisuustilasto, mitä se on edelleen.Okinawalaisten elinajanodote vuonna 2005 oli noin 81,9 vuotta ja vuonna 2013 ilmeisesti 83,2 vuotta. Tämä on korkeampi kuin suomalaisten elinajanodote ja samaa suuruusluokkaa kuin japanilaisten keskimääräinen elinajanodote.12345Kirjan 4. painoksessa väitettä on korjattu: "Yhdessä sukupolvessa kaikki muuttui. Erityisesti 20-55-vuotiaiden miesten kuolleisuus oli suurempi verrattuna naisten ja koko Japanin kuolleisuuteen vuonna 2000 tehdyn Michel Poulainin laskelman mukaan."

(Sivuhuomio: Ei liene yllätys että miehillä kuolleisuus on suurempi kuin naisilla?)
55
Rasvat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 75American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä vuonna 2006 julkaistusta tutkimuksesta käy ilmi, että kalarasvat tehoavat veren rasva-arvoihin paljon paremmin kuin kolesterolilääkkeenä käytetty atorvastatiini.Heikkilän kirjan kirjallisuusluettelossa ei listata kyseistä tutkimusta kyseisestä AJCN-lehdestä.

Kyseisessä lehdessä vuonna 2006 julkaistussa kalaöljyä ja kolesterolilääkettä vertailevassa tutkimuksessa (josta Heikkilä todennäköisimmin puhuu) kalaöljy alensi LDL-kolesterolia 5%, kun taas atorvastatiini alensi sitä 53%. Atorvastatiinin vaikutus oli siis tältä osin kymmenkertainen verrattuna kalaöljyyn.

Kalaöljyä annettiin 4 grammaa päivässä ja atorvastatiinia 40 milligrammaa päivässä. Tulos on linjassa aikaisempien havaintojen kanssa.
12Väite on poistettu kirjan 4. painoksesta.
56
Rasvat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 77Oleokantaali on oliiviöljyn yksi tehoaineista, joka tehoaa hyvin matala-asteiseen tulehdukseen. Riittävä määrä oleokantaalia auttaa tulehduskipulääkettä paremmin kipuun.Oleokantaalia ei ole tutkittu kipuun, mutta sen in vitro -vaikutus syklo-oksygenaasiin on parempi kuin ibuprofeenilla123Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
57
Gluteeni13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 79Huhtikuussa 2017 The BMJ julkaisi artikkelin, joka kertoi pitkäaikaisen gluteenin käytön lisäävän huomattavasti sydäntaudin riskiä. Tämä uutinen horjuttaa statiinien asemaa ja on esimakua tulevasta.Kyseisessä tutkimuksessa runsas gluteenin saanti yhdistyi vähäisempään sydäninfarktin riskiin, täysin päinvastoin kuin Heikkilä väittää.

(Tämä käänteinen korrelaatio kuitenkin menetti tilastollisen merkitsevyytensä vakiointien jälkeen.)

(Heikkilän virhe saattaa johtua siitä, että tutkimuksen taulukossa 4 esitetään oleelliset riskikertoimet, mutta taulukon ensimmäiset rivit eivät olekaan näitä riskikertoimia vaan kuvaavat gluteenin saantia tutkimuksen eri kvintiileissä. Kun siirrytään suurempaan kvintiiliin, gluteenin saanti nousee kolminkertaiseksi, minkä Heikkilä on mahdollisesti saattanut tulkita sydänkohtausriskin suurenemisena kolminkertaiseksi.)
1Väite on poistettu kirjan 4. painoksesta.

(Fiksuinta olisi ehkä ollut korjata väitettä kyseisestä tutkimuksesta, mutta Heikkilä oletettavasti ei halunnut käsitellä kirjassaan tutkimusta, joka on hänen kantojensa vastainen.)
58
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 92-93Oman kliinisen kokemukseni mukaan kolesterolilääkkeet aiheuttavat dementiaa. Virallinen järjestelmä hoitosuosituksineen on kuitenkin kieltänyt asian jyrkästi. Minun näkemykseni on, että yli jokaisen yli 60-vuotiaan tulisi lopettaa statiinit, jos haluaa pysyä tolkuissaan loppuelämänsä (...) Ei ole ihme, että Suomi johtaa maailman Alzheimer-tilastoja, sillä terveydenhoidon käytäntöön kuuluu pakkostatinoida koko kansa.Heikkilän väite on ironinen, sillä hänen kirjansa lähdeluettelossa hän itse viittaa kohorttitutkimukseen jossa statiinien käyttö yhdistyi 20% matalampaan dementian riskiin. Statiinien RCT-tutkimuksia koskevassa meta-analyysissa ei saatu viitettä kognition heikkenemisestä. Geneettisesti matalampi LDL-kolesteroli saattaisi mahdollisesti suojata mendelistisesti satunnaistetun tutkimuksen valossa dementialta.

Terveydenhuollon käytäntöön ei kuulu pakkostatinoida kansaa. Kuitenkin noin 40% 65 vuotta täyttäneistä käyttää statiineja.
1234Väitettä on muokattu ja lievennetty kirjan 4. painokseen:

"Oman kliinisen kokemukseni mukaan kolesterolilääkkeet voivat aiheuttaa dementiaa. Tästä on useita tapausselostuksia ja eräät in vitro -kokeet puhuvat mahdollisen mekanismin puolesta (Schulz ym. 2004). Vaikka sivuvaikutustutkimuksista tehdyt meta-analyysit eivät muisti- ja dementiaongelmia vahvistakaan, on huomattava, että kahdessa meta-analyysissä 2015 ja 2018 tietokantahakujen 5823 ja 2640 tutkimuksesta analyysiin kelpuutettiin kummastakin vain 25 tutkimusjulkaisua. Yksittäiset suhteellisen pienet hyvin suunnitellut tutkimukset kuten 108 diabetespotilaalla 2017 (Nunley ym. 2017) sen sijaan osoittavat selvästi statiinien pitkäaikaiskäytön huonontavan kognitiivisia toimintoja (...)"

Uusi väite on varmasti asiallisempi kuin alkuperäinen, mutta saattaisi vaatia erillisen faktantarkastuksen.
59
Syöpä13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 93[Thomas] Seyfried on tehnyt lukuisia kokeita siirtämällä syöpäsolun tuman terveeseen sytoplasmaan. Geeniteorian mukaan syövän pitäisi jatkua tässä uudessakin solussa, mutta niin ei kokeissa ole käynyt. Solu muuttuu terveeksi soluksi.Seyfried ei ole itse tehnyt kyseisiä tutkimuksia vaan ainoastaan viitannut niihin kirjoituksissaan. Väite on muilta osin asiallinen.1Väite on korjattu 4. painokseen asiallisesti.
60
Syöpä13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 94Benny Kaipparettun johtama tutkijaryhmä Teksasissa julkaisi vuonna 2013 tutkimuksen (...) Ryhmä siirsi terveen solun mitokondrioita syöpäsolun sytoplasmaan, ja tämä muutti syöpäsolun normaaliksi soluksi.Kyseisessä tutkimuksessa terveiden epiteelisolujen (MCF10A) mitokondrioiden siirto osteosarkoomasoluihin (143B) vähensi näiden solujen syöpäpiirteitä merkittävästi, mutta ei tehnyt niistä normaaleja. Nämäkin solut hiiriin implantoituna johtivat syöpäkasvainten muodostumiseen.1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
61
Liikunta13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 94Cell Metabolism -lehdessä vuonna 2017 julkaistu tutkimus osoitti, että intensiivinen intervalliharjoittelu eli HIIT ja ketodieetti yhdessä parantavat mitokondrioiden toimintaa ja lisäävät mitokondrioiden määrääTutkimuksessa tutkittiin ainoastaan HIIT-treeniä, ei ketodieettiä.1Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe.

Väite on korjattu 4. painokseen asiallisesti.
62
Liikunta13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 95Toisen tutkimuksen mukaan mitokondrioiden stimulaatio heijastui myös ihoon. Iho nuorentui näytteiden perusteella jopa 30 vuotta kolmessa kuukaudessa. [Väittämä HIIT-liikunnan hyötyjä koskevassa kappaleessa.]Heikkilän kirjan lähdeluettelosta ei löydy tähän viittaavaa tutkimusta. Väittämä kuulostaa liian epätodelta, mutta sitä on mahdotonta osoittaa aukottomasti vääräksi, sillä näin epätarkasti kuvaillun tutkimuksen kirjallisuushaku vaatisi tunteja.Väite on poistettu kirjan 4. painoksesta.
63
Rasvat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 99Kohun yhteydessä julkisuuteen nousi Itä-Suomen yliopiston tekemä ja European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistu tutkimus, jossa vanhaa potilasmateriaalia tutkimalla todettiin, ettei CRP-arvo ollut noussut rypsiöljyä käyttäneillä potilailla. Tämä viittasi siihen, ettei linolihappo aiheuttaisi tulehdusta.

Todellisuudessa pelkkä CRP ei mittaa matala-asteista tulehdusta, joten laitos on käyttänyt väärää mittatikkua. Se on kuin mittaisi vedenkiehumispistettä suorakulmamitalla. Tulehdusta arvioidaan erityisherkällä hsCRP:lla (High-sensitivity CRP).
Toisin kuin Heikkilä väittää, kyseisessä tutkimuksessa käytettiin hsCRP:tä. Siinä ei myöskään mitattu rypsiöljyn saantia, vaan potilaiden veren rasvahappotasoja (mm. linolihappo).

Myös kyseisen tutkimuksen päätutkija Jyrki Virtanen on lähettänyt palautetta Otavalle tästä virheellisestä väittämästä.
1Väite on poistettu kirjan 4. painoksesta.
64
Rasvat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 103-104Eläinrasvat suojaavat rasvamaksalta. Naudan rasva on tässä mielessä tehokkain maksan suoja. Maitorasvojen CLA suojaa myös maksaa.Heikkilä viittaa tässä rottatutkimuksiin, eikä mainitse että näitä havaintoja ei ole toistettu ihmisillä. Naudan tali on suojannut rottia alkoholin aiheuttamalta maksasairaudelta. Kliinisissä ihmistutkimuksissa on saatu asiasta juuri päinvastaisia havaintoja, joiden mukaan tyydyttynyt rasva olisi maksan terveydelle haitallisempaa kuin tyydyttymätön rasva.1234Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
65
Sokeri13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 105Virallinen suositus fruktoosista on 25 grammaa päivässä, mikä kliinisen kokemuksen mukaan on aivan liikaa. Enintään 15 grammaa on oikeampi luku. Käytännössä tämä tarkoittaa joko yhtä kotimaista omenaa tai 2-3 dl marjoja.Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (2014) neuvotaan jättämään lisätty sokeri alle 10E%:iin. Koska valkosokerista puolet on fruktoosia, Heikkilän 25 gramman arvio grammamäärästä on oikeaa suuruusluokkaa.

Ravitsemussuositus koskee kuitenkin ainoastaan lisättyä sokeria, eikä suosituksissa kehoteta vähentämään hedelmien tai marjojen saantia. Tässä on siis kyseessä Heikkilän oma virheellinen tulkinta ravitsemussuosituksista.
1Kirjan 4. painoksessa väite koskien suosituksia on edelleen ennallaan, eli Heikkilä antaa ymmärtää että suositus koskee muutakin kuin lisättyä sokeria.
66
Sokeri13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 105Virallinen suositus fruktoosista on 25 grammaa päivässä, mikä kliinisen kokemuksen mukaan on aivan liikaa. Enintään 15 grammaa on oikeampi luku. Käytännössä tämä tarkoittaa joko yhtä kotimaista omenaa tai 2-3 dl marjoja.Finelin mukaan kotimaisessa, kuorimattomassa omenassa on 3,8 grammaa fruktoosia / 100 grammaa ja 2,4 grammaa / 100 grammaa sakkaroosia, jolloin 15 grammaa fruktoosia tulee täyteen 300 grammalla omenaa, mikä vastaa enemmänkin 1–4:ää suomalaista, kaupassa myytävää omenaa tai vielä useampaa oman pihapuun omenaa.

Myöskään 2–3 desistä marjoja ei saa 15 grammaa fruktoosia, eikä suomalaisissa marjoissa ole kaikissa samaa määrää fruktoosia. Mustikoita pitäisi syödä 4½ dl, puolukoita noin 6 dl, mansikoita noin 7 dl ja vadelmia peräti litra, jotta saisi 15 grammaa fruktoosia.
Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe sekä hänen tekemä korjaus.

Kirjan 4. painoksessa teksti "yhtä kotimaista omenaa" on korvautunut ilmaisulla "vain muutamaa kotimaista omenaa".
67
Fysiologia13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 108Metioniinimolekyyliin kuuluu rikkiatomi ja se on välttämätön aminohappo, mikä tarkoittaa, ettei ihmisen elimistö kykene valmistamaan metioniinia ilman rikkilisää, jonka lähde on oikea ravinto.Ihmisen elimistö ei kykene valmistamaan metioniinia lainkaan. Rikkilisällä ei ole tämän suhteen merkitystä.Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
68
Rasvat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 114BMC Genomics -lehdessä vuonna 2010 julkaistu espanjalainen tutkimus selvitti oliiviöljyn laadun vaikutusta geeneihin. Kyse oli potilaista, joilla oli metabolinen syndrooma. Ensimmäinen ryhmä siirtyi Välimeren ruokavalioon ja extra virgin -oliiviöljyn käyttöön, toinen ryhmä noudatti samaa ruokavaliota mutta käytti prosessoitua oliiviöljyä. Kolmen kuukauden seurannan jälkeen todettiin, että Välimeren ruokavalio laski tulehdusarvoja mutta olennainen muutos geenitasolla tapahtui extra virgin -oliiviöljyä käyttäneiden parissa. Heidän kohdallaan geenit, jotka olivat yhteydessä sydäntautiin ja tulehdukseen, sulkeutuivat.Tämä on asiavirhe, jonka Heikkilä on toistanut useita kertoja tuotannossaan. Tutkimuksessa ei tarkasteltu mitään kolmen kuukauden aikaista reaktiota öljyyn vaan yksittäisen aterian jälkeistä muutosta valkosolujen geenien luennassa. Geenien sulkeutuminen on sinänsä epäkorrekti ilmaisutapa geenien ekspression vähenemiselle. Välimeren ruokavalion noudattaminen ei ollut osa kyseistä tutkimusta.1Kirjan 4. painoksessa väite "kolmen kuukauden" tutkimuksesta on korjattu. Tekstissä mainitaan että tulos havaittiin "aterian jälkeen".

(Teksti edelleen puhuu "geenien sulkeutumisesta", mikä on kuitenkin ensisijaisesti huono ilmaisu eikä samalla tapaa asiavirhe kuten tutkimuksen keston selvästi virheellinen kuvailu.)
69
D-vitamiini13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 117D-vitamiinia on lisätty rasvattomaan maitoon. Ongelma on siinä, että kyseinen vitamiini on D2-tyyppiä ja ylipäänsä D-vitamiini tarvitsee rasvaa imeytyäkseen, eli toimenpide rasvattoman maidon kohdalla on hyödytön.Toisin kuin Heikkilä virheellisesti väittää, Valio ja Arla lisäävät maitoon D3-vitamiinia eivätkä D2-vitamiinia.

D-vitamiinin imeytymistä on havaittu myös täysin rasvattomalla aterialla. Suomalaiset syövät toisaalta yli 30% kaloreistaan rasvana, joten tavalliset ateriat sisältävät myös rasvaa.
12Kirjan 4. painoksessa virheellinen väite maitoon lisätystä D2-vitamiinista on poistettu.

(Kirjassa on edelleen maininta, että D-vitamiini tarvitsee rasvaa imeytyäkseen, ja että tämän vuoksi D-vitamiinin lisääminen maitoon olisi hyödytön toimenpide.)
70
D-vitamiini13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 118D-vitamiinitutkijat suosittelevat etenkin syöpäpotilaille 200 nmol/l tasoa

(...)

D3-vitamiini on tämän hetken suurin uhka lääketeollisuudelle. Se on äärimmäisen tärkeä osa monissa elimistön tapahtumissa. D-vitamiinin saanti vähentää riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.

D-vitamiinin ja syövän väliset käänteiset korrelaatiot herättivät joitakin vuosia sitten optimismia D-vitamiinin suhteen, mutta viime vuosien erittäin mittavat mendelistisesti satunnaistetut tutkimukset ja RCT-tutkimukset ovat täysin epäonnistuneet osoittamaan D-vitamiinin hyödyllisyyden syövän hoidossa. Täten kuulostaa erittäin epäuskottavalta, että nykyisin D-vitamiinia suositeltaisiin syövän hoitoon merkittävissä määrin.

Heikkilä ei tarjoa rajulle väittämälleen D-vitamiinitutkijoiden syöpäpotilassuosituksesta minkäänlaista lähdettä. Kyseinen taso (200 nmol/L) ylittää useimmat aikaisemmat asiantuntija-arviot D-vitamiinin optimaalisesta tasosta.

D-vitamiini on epäonnistunut myös vaikuttamaan sydän- ja verisuonisairauksien markkereihin tai sydäntapahtumiin hyvätasoisissa tutkimuksissa, joissa on hoidettu selvästi matalia D-vitamiinitasoja ja interventiona on käytetty kohtuullisen suurta D3-vitamiiniannosta.
12345Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
71
D-vitamiini13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 118D-vitamiini lisää typpioksidia, joka on tärkeä verisuonten säätelijä.Tästä ei ole kirjassa viitettä eikä kirjallisuudessa ilmeisimmin näyttöä ihmisillä (lyhyen kirjallisuushaun perusteella). Heikkilä todennäköisimmin sekoittaa auringosta saadun UV-säteilyn aiheuttaman ihon typpioksidinmuodostuksen, ja ravintolisänä otetun D-vitamiinin vaikutukset.Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
72
Ravintolisät13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 121NAC:in on myös havaittu parantavan diabeetikkojen sydämen toimintaa.N-asetyylikysteiini on monen indikaation kohdalla lupaava ravintolisä. Tälle kyseiselle väittämälle Heikkilä ei kuitenkaan tarjoa lähdettä kirjansa kirjallisuusluettelossa, eikä laaja kirjallisuushaku (Google Scholar) tuottanut aiheeseen sopivia tuloksia. Täten tällaista tutkimusta ei välttämättä siis ole olemassa.Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
73
Henkilöt13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 123Silti Lääkärilehti katsoi agronomin [Mikael Fogelholm] olevan riittävän pätevä arvioimaan lääkärin työtä. Kun lähetin vastineeni lehteen, sitä ei julkaistu.Mikael Fogelholm ei ole agronomi vaan ravitsemustieteilijä, minkä hän on itsekin todennut. Heikkilän vastinetta ei julkaistu mahdollisesti sen vuoksi, että hän mm. vertasi vastineessaan Fogelholmia natsisaksan Joseph Göbbelsiin ja syytti häntä naisvihasta.123Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
74
Diabetes13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 124Diabetes Care -lehdessä vuonna 2016 julkaistussa artikkelissa vaaditaan koko lääkehoidon uudelleen arviointiaKyseisessä artikkelissa ei pohdita, että nykyinen lääkehoito olisi tehotonta, eikä siinä myöskään vaadita koko diabeteksen lääkehoidon uudelleenarviointia.

Artikkeli liittyy vain ja ainoastaan uusien diabeteksen hoitoon suunniteltujen lääkkeiden turvallisuuden arviointiprosessiin, ei siis esimerkiksi kauan diabeteksen hoidossa käytettyyn metformiini-lääkeaineeseen.

Tutkijat käyvät läpi kaikki 5 tekohetkellä ilmestynyttä, uuden sukupolven diabeteslääkkeellä tehtyä tutkimusta. Kaikissa tutkimuksissa uudet lääkkeet täyttivät Yhdysvaltain lääkeviranomaisen FDA:n turvallisuuskriteerit esimerkiksi sydänkuolemien osalta. Tämän perusteella tutkijat kyseenalaistavat sen, kannattaako FDA:n edellyttämiä tiukkoja, uusille diabeteslääkkeille markkinoille tulon jälkeen tehtyjä, turvallisuutta käsitteleviä tutkimuksia enää tehdä. Kyseisten turvallisuustutkimusten tekeminen on kuulemma kallista ja voi olla poissa muusta tutkimuksesta.
1Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe sekä hänen tekemä korjaus.

Kirjan 4. painoksessa väite esitetään asiallisemmassa muodossa: "Diabetes Care -lehdessä (...) ehdotetaankin lääkehoidon turvallisuuden uudelleen arviointia."

(Väite on kuitenkin 4. painoksessa ilmeisesti harhaanjohtava, sillä se antaa ymmärtää että lääkehoidon turvallisuusarviointia pitäisi tiukentaa, vaikka artikkelissa ilmeisesti ehdotetaan tämän arvioinnin löysentämistä.)
75
Rasvat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 125Palmitiinihappo on tyydytetty eli “kova” rasva, josta Suomen terveysviranomaiset varoittelevat, sillä maassa vallitsee uskomus, jonka mukaan pehmeät rasvat ovat terveellisiä (...) Vuonna 2018 on jo julkaistu kaksi tutkimusta palmitiinihapon ja diabeteksen välisestä yhteydestä. Molemmat osoittavat, että palmitiinihappo estää tulehdusta ja lisää insuliiniherkkyyttä.Heikkilän kirjan lähdeluettelossa oli kyseisen kappaleen kohdalla mainittu kaksi vuonna 2018 julkaistua tutkimusta, jotka liittyvät jollain tavalla palmitiinihappoon.

Ensimmäinen näistä korostaa palmitiinihapon haitallisuutta eikä suinkaan sen terveellisyyttä. Toinen taas käsittelee palmitiinihappo-hydroksysteariinihappojen vaikutuksia, jotka ovat kuitenkin eri asia kuin palmitiinihappo.
12Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
76
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 128Sydänkohtauksen syy ei ole kolesteroli vaan sokeri, puhdistetut hiilihydraatit (...)Veren LDL-kolesterolin syy-yhteyttä sydäntautiin pidetään kausaalisena muun muassa mendelistisesti satunnaistettujen tutkimusten perusteella, eikä Heikkilä ole kyennyt kumoamaan korkean näytönasteen havaintoja aiheesta.1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
77
Ravintolisät13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 129Lisäravinnekappaleessa kerrottiin C-vitamiinin vähentävän tutkimuksen mukaan sydänkohtauksia 25 prosenttia. Artikkeli JAMA-lehdessä vuodelta 2002 kertoo, että statiinien vastaava teho on 0,4 prosenttia. Jos lukuja vertaa keskenään, herää ajatus, onko mitään mieltä käyttää näitä tehottomia lääkkeitä, joihin liittyy huomattavia sivuvaikutuksia, koska C-vitamiini teho on noin merkittäväHeikkilä ei tarjoa kirjansa lähdeviitteissä viitteitä näille väittämilleen. C-vitamiini on toistuvasti yhdistynyt epidemiologisissa tutkimuksissa alentuneeseen sydäntaudin riskiin, mutta tätä yhteyttä ei kyetty vahvistamaan satunnaistetuissa tutkimuksissa. Täten korrelaatio saattaa perustua sekoittaviin tekijöihin eikä välttämättä liity syy-yhteyteen.

Mitä tulee Heikkilän väittämiin statiineista, hän ei tarjoa sille viitettä. Useiden meta-analyysien mukaan statiinien teho on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Heikkilä väittää. Oletettavasti Heikkilä myös virheellisesti vertaa keskenään suhteellista riskiä ja absoluuttisia riskiä.
1234Väite on poistettu kirjan 4. painoksesta.
78
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 129[Verisuoniplakin] sisältöä on tutkittu. Plakissa on enemmän linolihappoa kuin kolesterolia. Vaikka tämä selvisi jo vuosia sitten, asia unohdettiin.Verisuoniplakin kemiallista koostumusta on tutkittu kattavasti jo 1980- ja 1990-lukujen aikana. Näiden tutkimusten havainnot eivät anna tukea Heikkilän väittämälle.

Suurin osa verisuoniplakin lipideistä on kolesterolia ja kolesteryyliestereitä. Lisäksi joukossa on fosfolipidejä ja triglyseridejä. Näistä kolme viimeksi mainittua sisältävät rasvahappoja. Kaiken kaikkiaan verisuoniplakkien kuivamassan lipidiosuudesta kolesterolin ja rasvahappojen osuus on samaa suuruusluokkaa, ja näistä rasvahapoista noin 30-50% on linolihappoa.

Useimmissa tilanteissa kolesterolin määrä (massana) on siis selvästi suurempi kuin linolihapon, mutta tietyissä plakkityypeissä kolesterolin ja linolihapon määrä saattaisi olla likipitäen samaa suuruusluokkaa. Ei ole kuitenkaan uskottava väite, että plakissa olisi enemmän linolihappoa kuin kolesterolia.

Heikkilän väärinkäsitys johtuu mahdollisesti Feltonin ryhmän vuoden 1994 julkaisun väärintulkitsemista. Kyseisessä artikkelissa havaitaan vahva korrelaatio seerumin ja verisuoniplakin linolihapon välillä, mutta kyseisessä artikkelissa ei niinkään kuvailla verisuoniplakin koostumusta.
1234Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
79
Tiede13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 130Vuonna 2005 Yhdysvalloissa astui voimaan laki, jonka tarkoituksena on estää tutkimusmateriaalin manipulaatio… Sen jälkeen statiinien tehoa ei ole voitu juuri osoittaaJUPITER-tutkimus julkaistiin marraskuussa 2008 ja siihen haettiin koehenkilöitä aina vuoden 2006 joulukuuhun saakka. Tämäkin tutkimus oli rekisteröity ClinicalTrials-palveluun. Miten statiinit toimivat plaseboon verrattuina henkilöillä, joilla ei ollut veren kohonnutta kolesterolia, mutta joilla oli koholla aikaisemminkin tässä kirjoituksessa mainittu herkkä hs-CRP?

Tutkimus piti lopettaa ennen aikojaan. Syy siihen oli, että rosuvastatiini oli erittäin toimivaa: se vähensi pääasiallisen tutkimuksen kohteena olleita muuttujia niin paljon, että olisi ollut erittäin epäeettistä evätä lumelääkettä saaneilta ilmeisen toimiva lääkitys ja jatkaa tutkimuksen tekemistä kaavaillun seuranta-ajan loppuun asti.
1Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe sekä hänen tekemä korjaus.

Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
80
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 131Tanskalainen tutkijaryhmä julkaisi The BMJ -lehdessä vuonna 2015 oman analyysinsä siitä, pidentävätkö statiinit elämää. He analysoivat yhteensä yksitoista lääketehtaiden julkaisemaa tutkimusta statiinien tehosta (...) Lääkkeet pidensivät elämää ensimmäisessä ryhmässä keskimäärin 3,2 päivää ja toisessa 4,1 päivää verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet lääkkeitä.Virhe 1: Lehti ei ollut arvostettu BMJ vaan paljon vähäpätöisempi BMJ Open, jonka vaikuttavuuskerroin eli impact factor on noin 10-kertaisesti pienempi.

Virhe 2: Kyseinen tutkimus oli laadultaan erittäin huonolaatuinen. Kolesterolitutkija Pauli Ohukainen huomauttaa artikkelissaan seuraavasti:

"Menetelmän kehittäjät huomauttavat, että menetelmän oikeaoppinen käyttö edellyttää kaikkien potilaiden tarkkojen, yksilöllisten tietojen (ikä, sukupuoli jne) tietojen huomioimista ja se rajoittuu vain tutkimuksen kestoon. Oikeassa elämässä hoidot yleensä jatkuvat paljon pidempään.

BMJ Open sallii sivuillaan tutkimusten (sekä sen vertaisarvion) avoimen tarkastelun ja tanskalaistutkimuksen kohdalla nähdään miten useat kommentaattorit ovat huomauttaneet käytetyn menetelmän puutteista. He korostavat, että tulokset eivät todennäköisesti pidä paikkaansa ja muissa tutkimuksissa statiinihoidon on todettu pidentävän elinikää useita vuosia. Myös tutkijat itse tiedostavat, että kyse on varsin karkeasta menetelmästä johon sisältyy paljon rajoitteita. He ovat itse juuri tästä syystä varsin varovaisia sanavalinnoissaan ja päätyvätkin toteamaan, että heidän mielestään tämän tutkimuksen perusteella ei tulisi muuttaa hoitokäytäntöjä."
1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
81
Terveydenhuolto & lääkemarkkinat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 131On arvioitu, että statiinikauppa kasvaa vuoteen 2020 mennessä yhteen biljoonaan.Biljoona on tuhat miljardia, joten Heikkilän väitteen mukaan 2 vuoden päästä maailmassa myydään statiineja 3 kertaa maailman 10 suurimman lääkeyhtiön liikevaihdon (338,98 mrd $) verran.

Koko maailman kaikkien lääkeyhtiöiden liikevaihto oli vuonna 2016 1,1 biljoonaa dollaria. Tähän määrään siis kuuluu syöpälääkkeet, potenssilääkkeet, kipulääkkeet ja mitä kaikkea kamaa lääkeyhtiöt nyt ikinä kauppaavatkin. On epätodennäköistä, että statiinikauppa vie 90% maailman kaikkien lääkeyhtiöiden liikevaihdosta.

III.Markkinaraportteja tekevä Reportlinker on tehnyt raportin statiinimarkkinoista. Raportista tehdyn tiedotteen mukaan vuonna 2017 statiinimarkkinan kooksi arvioitiin 19,2 miljardia dollaria. Jotta statiineja myytäisiin tuhannella miljardilla kahden vuoden päästä, statiinikaupan arvon pitäisi suurin piirtein 52-kertaistua. Se ei tule toteutumaan, sillä saman tiedotteen mukaan statiinimarkkinan kasvu on vuosittain keskimäärin 4,7 % vuoteen 2022 asti.
123Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe sekä hänen tekemä korjaus.

Väite on poistettu kirjan 4. painoksesta.
82
Terveydenhuolto & lääkemarkkinat13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 131Jos kolesteroli aiheuttaisi sydäntautia ja verisuonivaurioita:

1) sen pitäisi olla selvä riskitekijä kaikenikäisille,
2) sen pitäisi olla riskitekijä molemmille sukupuolille,
3) sen pitäisi aiheuttaa sydäntautia maailmanlaajuisesti kulttuurista riippumatta ja
4) kolesterolin alentamisen pitäisi vähentää sydäntautia kaikilla samalla tavalla ja
5) kolesterolin pitäisi aiheuttaa vaurioita myös laskimoissa eikä vain valtimoissa.

Mikään näistä oletuksista ei ole osoittautunut käytännössä todeksi.
Kyseessä on joukko virhepäätelmiä.

(1) Ei pitäisi. Käänteinen kausaliteetti on yksi keskeinen syy, minkä vuoksi matalakin kolesteroli voi yhdistyä esimerkiksi ikäihmisillä korkeampaan sydäntaudin riskiin. Ratkaisevaa sydäntautiriskille on kolesterolin osalta altistumisaika eli "kolesterolivuodet".
(2) Dyslipidemia onkin sydäntaudin riskitekijä molemmille sukupuolille. Kolesterolin riskiprofiili on yleisesti ottaen miehillä ja naisilla sama, mutta miehillä n. 10v etumatka naisiin nähden, joka tasoittuu vaihdevuosien aikaan.
(3) Heikkilä ei esitä näyttöä, jonka mukaan joissakin kulttuureissa LDL-kolesteroli ei aiheuttaisi sydäntautia.
(4) Ei pitäisi. Veren kolesterolitaso on yksi ateroskleroosiprosessin vauhtia määrittävistä tekijöistä. Esimerkiksi pitkälle edenneessä valtimotaudissa muiden tekijöiden osuus voi olla dominoiva.
(5) Ei pitäisi. Laskimoiden matala verenpaine ja laskimoiden sisäseinämän matalampi paksuus suojaavat ateroskleroosilta, joten laskimot eivät ylipäätään kehitä ateroskleroosia.
Väite laskimoista on poistettu kirjan 4. painoksesta.

(Muilta osin väite on ennallaan)
83
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 132Tällä hetkellä statiinien sivuvaikutuksista tiedetään paljon enemmän kuin ennen vuotta 2005. Niiden on todettu aiheuttavan sydämen vajaatoimintaa, diabetesta, insuliiniresistenssiä lihaskipua ja lihaskatoa, maksavauriota, dementiaa, munuaisvauriota, kaihia, kroonista väsymystä ja syöpää. Tämä kaikki siksi, että statiinit tuhoavat mitokondrioita.Heikkilän kirjan lähdeluettelossa ei ole viitteitä tämän väitteen tueksi. Vuonna 2018 julkaistussa katsauksessa (Mach ym.) käsitellään statiinien haittoja, eikä suurimpaan osaan Heikkilän mainitsemista sairauksista liittyen ole juuri minkäänlaista näyttöä. Lisäksi statiineihin tiedetään liittyvän nosebo-vaikutukseen liittyviä haittoja. Esimerkiksi statiinit yhdistetään heikkotasoisissa tutkimuksissa kognitiivisiin haittoihin, joita ei kuitenkaan havaita kaksoissokkotutkimuksissa.

Heikkilän väite mitokondrioiden tuhoamisesta on osin ristiriidassa Heikkilän kirjan lähdeluettelon tutkimuksen kanssa, jossa statiinilääkityiden potilaiden sydämessä havaittiin parantunut mitokondrioiden toiminta - tosin luustolihaksessa havainto oli päinvastainen (Eur Heart J 2012;33:1397-407).
12345Kirjan 4. painoksessa väitettä on muutettu toisenlaiseen muotoon ja perusteluja on yritetty lisätä enemmän. Korjattu väite on edelleen epäuskottava, eikä Heikkilä edelleenkään perustele väitettä hyvätasoisin tutkimuksin.
84
Sydäntauti13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 132WHO:n laajassa tutkimuksessa (MONICA Project) verrattiin eri maiden ja kulttuurien kolesterolitasoja ja sydänkuolleisuutta. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että matala kolesterolitaso lisää sydänkuolleissuutta.”MONICA oli laaja projekti, jossa kerättiin aineistoa sydäntaudin riskitekijämuutoksista (mm. tupakointi, verenpaine, kolesteroli) yhteensä 21 eri maassa.

Niin kutsutuista "kolesteroliskeptikoista" muun muassa Malcolm Kendrick on ottanut esille, että MONICA-tutkimuksen maiden välillä korkean kolesterolin ilmaantuvuus ei korreloi selkeästi sydänkuolleisuuteen, joskaan ilmeisesti mitään merkitsevää trendiä korkeampaan sydänkuolleisuuteen matalan kolesterolin maissa ei havaittu.

Tällaista vertailuasetelmaa kutsutaan ekologiseksi tutkimukseksi, ja sitä pidetään tieteellisesti erittäin heikkotasoisena, sillä maiden välillä on valtavasti sekoittavia tekijöitä. Siksi ekologisesta tutkimuksesta ei voi tehdä kausaalista päätelmää kuten Heikkilä tekee.
1234Kirjan 4. painoksessa ilmaisu "lisää sydänkuolleisuutta" on korjattu muotoon "on yhteydessä sydänkuolleisuuteen". Heikkilä on siis huomioinut kritiikin osittain.
85
Tiede13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 133Syöpälääketutkimuksissa ei käytetä lumelääkettä vertailukohteena, eikä tutkimuksissa verrata uutta lääkettä vanhaan.Syöpälääketutkimuksissa käytetään nykyisinkin myös lumelääkettä (plaseboa), esimerkkinä esimerkiksi vuonna 2018 NEJM:issä julkaistu tutkimus eturauhassyövän hoidosta joko uudehkolla lääkkeellä tai lumelääkkeellä.1Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe, oma korjaus.

Kirjan 4. painoksessa ilmaisua "ei käytetä lumelääkettä" on muokattu asiallisesti muotoon "ei läheskään aina käytetä lumelääkettä".
86
Syöpä13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 133Clinical Oncology -lehdessä vuonna 2004 julkaistun artikkelin mukaan Yhdysvalloissa vain 2,1 prosenttia potilaista selvisi sytostaateilla viiden vuoden seurannassa. Vastaava luku Australiassa oli 2,3 prosenttia.Kyseisen tutkimusartikkelin mukaan sytotoksisen kemoterapian osuus ihmisten selviytymisessä syövästä on vain noin 2.1% (USA) tai 2.3% (Australia). Tämä luku ei ole lainkaan sama asia kuin ihmisten selviytyminen syövästä, joka on kyseisen artikkelin mukaan Australiassa yli 60 prosenttia.

Heikkilä siis kuvailee lääkkeellisesti hoidettujen syöpäpotilaiden selviämistä 30-kertaisesti alakanttiin ja täten johdattaa lukijoitaan syöpälääkevastaisuuteen.

(Huom! Kyseessä saattaa olla myös ilmaisuvirhe. On mahdollista, että Heikkilä tarkoitti sanoa "vain noin 2.1% / 2.3% selvisi kemoterapian ansiosta". Tällöin väite olisi oikein suhteessa kirjassa annettuun lähdeviitteeseen.

Toisaalta myös tutkimusartikkelin johtopäätös tulisi kyseenalaistaa. Muun muassa neljän hengen tutkijaryhmä on myös julkaissut samassa Clinical Oncology -lehdessä hyvin tiukan kritiikin kyseisestä tutkimusartikkelista: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15997929 )
1Kirjan 4. painoksessa ilmaisua on asiallisesti korjattu muotoon "vain 2,1 prosenttia potilaista selvisi sytostaattien ansiosta".

(Heikkilä ei kuitenkaan ole ottanut huomioon kritiikkejä koskien kyseisen tutkimuksen laatua.)
87
Syöpä13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 133Brittiläisen arvion mukaan lähes kolmannes potilaista kuolee sytostaattihoitoihin ensimmäisen kuukauden aikana.Heikkilän kirjan lähdeluettelosta löytyvässä syöpäpotilaiden ensimmäisen kuukauden aikana tapahtuvia kuolemia tarkastelevassa brittitutkimuksessa todetaan, että rintasyöpäpotilaista 1.3% ja paksusuolensyöpäpotilaista 6.6% kuolee kuukauden sisällä diagnoosista. Tutkimuksessa analysoidaan tilastollisesti aikaista kuolemaa ennakoivia tekijöitä, mutta syöpälääkkeistä siinä ei puhuta.1Väite on poistettu kirjan 4. painoksesta.
88
Ravintolisät13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 136Juttu oli rakennettu Ohion yliopiston tekemään tutkimukseen, jonka mukaan B12-lisäravinne lisäsi tupakoitsijoiden keuhkosyöpää.Tutkimus oli kohorttitutkimus, eikä siinä päätelty muuta kuin, että B12-vitamiini yhdistyy keuhkosyöpään miehillä (ei naisilla). Siinä ei siis todettu, että se aiheuttaisi/lisäisi sitä. Kyse saattaa olla Heikkilän osalta ainoastaan kielellisestä väärinilmaisusta.1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
89
Syöpä13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 137The Prostate -lehdessä vuonna 2008 julkaistu tutkimus ehdottaa hiilihydraattien rajoittamista ja insuliiniresistenssin huomioimista eturauhasyövän yhteydessä. Tutkijoiden mukaan hiilihydraattien rajoittaminen vaikuttaa suotuisasti myös tähän syöpään.Kyseisen tutkimuksen kirjoittajat eivät kirjoita, että hiilihydraattien rajoittaminen vaikuttaa suotuisasti eturauhassyöpään. He kuvailevat hiiritutkimuksen, jossa täysin hiilihydraatiton ruokavalio vaikutti suotuisasti syövän hiirimalliin ja spekuloivat että nämä hyödyt voisi olla mahdollista toistaa myös ihmisillä. Heikkilä siis vääristelee artikkelin kirjoittajien sanoja.1Kirjan 4. painoksessa väitettä on korjattu asiallisesti. Korjatussa painoksessa todetaan, että kyseessä oli eläintutkimus.
90
Ravintoaineet13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 140The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan K2-vitamiini vähensi kymmenen vuoden seuranta-aikana syöpäkuolemia 28 prosentilla.Kyseinen tutkimus oli etenevä väestötutkimus, joka ei suoraan kerro syy-seuraussuhteesta. Täten K2-vitamiinin ei voi sanoa vähentäneen syöpäkuolemia, vaikka se kylläkin tilastollisesti yhdistyi vakiointien jälkeen alentuneeseen syöpäkuolemien riskiin. Suurintaan voidaan sanoa että "vähensi riskiä".

Tulevaisuuden tutkimukset voivat joko vahvistaa tai kumota hypoteesin, jonka mukaan itse K2-vitamiinin vaikutukset ovat tämän korrelaation taustalla keskeisessä roolissa.
1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
91
Syöpä13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 142P53-geenin mutaatiota havaitaan useimmissa syöpätapauksissa, joten normaali säätelymekanismi ei toimi syöpäsolussa.P53-geenin mutaation yleisyys on 6-48% riippuen syöpätyypistä. Kyse ei siis ole useimmista syöpätapauksista (yli 50%).1Kirjan 4. painoksessa väitettä on korjattu asiallisesti. Korjatussa painoksessa ilmaisu "useimmissa" on korjattu muotoon "useissa".
92
Liikunta13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 146Scandinavian Journal of Clinical And Laboratory Investigation -lehdessä vuonna 2002 julkaistuissa suomalaisessa tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että maaliin tullessa kilpajuoksijoilla oli samanlainen veriarvojen profiili kuin juuri infarktin saaneilla. Suuri rasitus nostaa veren LDL-tasoja ja myös triglyseridit nousevat.Heikkilä on oikeassa, että raskaassa rasituksessa veressä on samoja markkereita kuin sydäninfarktissa (muun muassa CK-MB). Sen sijaan LDL-tasot ovat yleensä hieman tavallista matalammat maratonin jälkeen. Myös sydäninfarktin jälkeen LDL-tasot näyttävät keskimäärin laskevan hieman.123Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
93
Liikunta13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 146-147The BMJ:ssa vuonna 2012 julkaistu tutkimus toteaa, että 30 %:lla maaliin saapuvista maratonareista on kohonnut seerumin troponiiniarvo.Lääketieteen huippulehti BMJ:n vuoden 2012 arkistoista ei löytynyt kyseistä artikkelia, eikä sitä ole myöskään listattu Heikkilän kirjan lähdeluettelossa.

Kuitenkin troponiinitasojen nousu on tavallista maratonjuoksussa, ja eräässä meta-analyysissa sen yleisyydeksi todettiin 51%. Täten väittämä on oikea, mutta kovatasoiseen BMJ-lehteen vetoaminen ei liene perusteltua.
1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
94
Liikunta13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 149Rasituksen aikana lihaksissa syntyvää maitohappoa, laktaattia, on pidetty haitallisena aineena. On ajateltu, että sen syntymistä pitäisi pyrkiä estämään kaikin keinoin. Laktaatin on katsottu aiheuttavan kipuja, lihasheikkoutta ja jopa kudosvaurioita (...)

Laktaattipelko on kuitenkin pelkkää teoriaa nykytutkimuksen valossa. Laktaatti ei aiheuta kipua, ja itse asiassa se on lihasten tärkeä energialähde.
Anssi Manninen on kritisoinut Heikkilän väitettä. Ote kritiikistä:

"Kuten edellä todettiin, maitohappo ei ole laktaatin synonyymi. Laktaatti on jo luovuttanut vetyionin, joten sillä ei ole mitään tekemistä asidoosin lisääntymisen kanssa (pikemminkin päinvastoin). Laktaatin muodostuminen on osa ihmisen normaalia energiametaboliaa, eikä se aiheuta kipuja, lihasheikkoutta tai kudosvaurioita."

"Mikä laktaattipelko? Ja minkä teorian valossa? Tässä kirjoituksessa esille tuodut tiedot löytynevät melkein mistä tahansa liikuntafysiologian perusoppikirjasta."

Yhteenveto: Manninen siis toteaa, että maitohappo on happokemian näkökulmasta eri asia kuin laktaatti. Lisäksi hän toteaa, että Heikkilä puhuu 'laktaattipelosta' jota ei todellisuudessa olisi edes olemassa.
1Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
95
Liikunta13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 149Ei ole myöskään olemassa erityistä laktaattikynnystäTämä on yksinkertaisesti väärin. Aerobinen kynnys tarkoittaa sitä (yksilöllistä/lajispesifiä) harjoitustehoa, jossa veren laktaattipitoisuus alkaa nousta lepotasosta, mutta laktaatin tuotto ja poisto ovat kuitenkin tasapainossa. Aerobista kynnystä voidaan kutsua myös ensimmäiseksi laktaattikynnykseksi.

Korkeinta mahdollista suoritustehoa, jossa laktaattia kyetään vielä puskuroimaan riittävän nopeasti, sanotaan anaerobiseksi kynnykseksi tai toiseksi laktaattikynnykseksi. Suoritustehon ollessa tämän kynnyksen yläpuolella veren laktaattipitoisuus nousee nousemistaan, sillä laktaattia ei enää kyetä poistamaan riittävällä nopeudella, koska laktaatin tuotto ja poisto ole enää tasapainossa. Ennen pitkää suoritus loppuukin totaaliseen väsymykseen tai reippailija hidastaa vähintään vauhtia.

Huippukestävyysurheilijat ovat käyttäneet näihin kahteen kynnykseen perustuvaa harjoittelua vuosikymmenien ajan, ja nykyisin monet innokkaat harrastelijatkin käyvät “kynnystesteissä” saadakseen selville syke- ja nopeus- tai tehorajat, joiden perusteella harjoittelu saadaan säädettyä erittäin yksilölliseksi.
1Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe sekä hänen tekemä korjaus.

Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
96
Liikunta13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 151Toisaalta virallisissa terveyssuosituksissa ei ole otettu mitään kantaa siihen, miten ja kuinka paljon pitäisi liikkuaLiikuntasuosituksia tekevän UKK-instituutin mukaan 18–64-vuotiaiden tulisi harjoittaa kestävyyskuntoa viikoittain 2 h 30 min reippaalla tai 1 h 15 min rasittavalla tasolla. Lisäksi aikuisten tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään 2 kertaa viikossa. UKK-instituutti on Suomessa virallisesti hyväksytty asiantuntijataho, jonka erityisosaaminen liittyy liikunnan terveysvaikutuksiin.

Samanlaiset suositukset löytyvät myös Käypä hoito -suosituksista sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) linjauksista.
123Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe sekä hänen tekemä korjaus.

Kirjan 4. painoksessa väitettä on korjattu asiallisesti ja Heikkilä kertoo UKK-instituutin laatineen useita liikuntasuosituksia.

(Tilalla Heikkilä kuitenkin toteaa, että Käypä hoito -suosituksissa ei otetaa yksityiskohtaisesti kantaa, mitä liikuntaa eri sairauksista toipuvien ihmisten olisi hyvä harjoittaa ja miten. Tämä väite on tarkistamatta.)
97
Liikunta13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 152[Heikkilän kirjan taulukko, s. 152, joka kuvailee energia-aineenvaihduntaa liikunnan intensiteetin funktiona.]

Lepo: Proteiini 1–5 %, hiilihydraatti 35 %, rasva 60 %
Hidas liikunta: Proteiini 5–8 %, hiilihydraatti 70 %, rasva 15 %
Reipas liikunta: Proteiini 2–5 %, hiilihydraatti 40 %, rasva 55 %
Maksimaalinen suoritus: Proteiini 2 %, hiilihydraatti 95 %, rasva 3 %
Heikkilä käyttää taulukossaan viitteenä McArdlen urheiluravitsemuksen kirjaa vuodelta 1999. Faktantarkistuksen yhteydessä väite tarkistettiin käyttäen McArdlen kirjan uudempaa painosta, jossa lukemat olivat seuraavat:

Lepo: 60% rasva, 35% hiilihydraatti, 2-5% proteiini
Kevyt-keskiraskas liikunta: 55% rasva, 40% hiilihydraatti, 2-5% proteiini
Korkeaintensiivinen kestävyysliikunta: 15% rasva, 70% hiilihydraatti, 5-8% proteiini
Korkeaintensiivinen sprinttityyppinen liikunta: 3% rasva, 95% hiilihydraatti, 2% proteiini

Oppikirjan taulukon kuvateksti oli vapaasti kääntäen seuraava: "Yleistetty esitys hiilihydraatin, rasvan ja proteiinin osuudesta energia-aineenvaihdunnassa levon sekä liikunnan eri intensiteettien aikana."

Heikkilän esittämät luvut olivat muutoin samat kuin oppikirjan taulukossa muilta osin, mutta Heikkilällä "hidas liikunta" ja "reipas liikunta" olivat menneet keskenään sekaisin. Voinee olettaa, että kyseessä on kopiointivirhe.

(Lisätäsmennys: Heikkilän viittaaman urheiluravitsemuksen oppikirjan taulukko esittää yleistyksen, jonka mukaan liikunnan intensiteetin noustessa hiilihydraattien käyttö energiaksi lisääntyy. Kuitenkin on hyvä huomata, että kuten esimerkiksi Volek ym. 2016 tutkimusartikkeli esittää, urheilijan ruokavalio voi vaikuttaa merkitsevästi kyseisiin lukemiin. Esimerkiksi ketoadaptaatiolla absoluuttisen rasvankulutuksen huippu havaitaan korkeammilla hapenkulutuksilla kuin tavallisesti.)
12Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe sekä hänen tekemä alun perin tekemä korjaus, jota Vladimir muokannut hieman jälkikäteen.

Kyseinen taulukko on poistettu kirjan 4. painoksesta.
98
Liikunta13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 153Aerobinen harjoittelu nostaa myös kortisolitasoja, joka on sokerihormoni ja joka lisää osaltaan rasvan kertymistäWahlin ja kollegoiden tutkimuksessa9 yksi treeni oli 2 tuntia pitkä ”peruskuntolenkki”, joka tehtiin kuntopyörällä. Lenkin aikana keskisyke oli 138, joten kyseessä oli oikein mallikkaasti aerobisen harjoituksen kriteerit täyttävä urheilusuoritus. Itsekin olen kipitellyt juoksulenkkejä suurin piirtein tuolla sykkeellä. Miten kortisolitasoille kävi tutkimuksen 2 tunnin pyöräilyn aikana? (...)

Heti 2 tunnin aerobisen harjoituksen jälkeen kortisolitasot olivat jopa laskeneet treeniä edeltävästä ja jatkoivat edelleen laskuaan mittausten edetessä. Vaikka jokin tietyllä kovuudella tehty, riittävän pitkä aerobinen nostaisikin kortisolitasoja, ei asia ole kuitenkaan niin mustavalkoinen kuin Heikkilä väittää.
1Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe sekä hänen tekemä korjaus.

Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
99
Liikunta13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 154Pitkä yli tunnin jatkunut aerobinen harjoitus heikentää immuunijärjestelmää ja altistaa hengitystieinfektioilleAsia on melko kiistanalainen. Esimerkiksi uudehkon katsausartikkelin15 mukaan pitkän liikunnan akuutti, immuunipuolustusta heikentävä vaikutus on myytti.

Väite perustuu esimerkiksi suurella joukoihin tehtyihin tutkimuksiin, jossa maratonin osallistujat raportoivat itse sairastuneensa ylähengitystieinfektioihin kontrolleja useammin. Näitä havaintoja ei ole kuitenkaan todettu infektioiksi labrakokeilla, ja ihmisellä kova ja pitkäkestoinen liikuntasuoritus voi aiheuttaa hengitystieoireita, jotka ole välttämättä infektiosta peräisin. Lisäksi maratontapahtumiin on kokoontunut paljon ihmisiä, joten vaikka maratoonarit sairastuisivat useammin nuhiin, syy voi olla itse massatapahtumassa, jotka ovat tehokkaita levittämään pöpöjä.

Artikkelissa tutkijat kertovat muun muassa, että pitkäkestoinen liikunta voi jopa parantaa immuunipuolustusta akuutisti! Tämä johtuu siitä, että immuunipuolustussolut kulkeutuvat muun muassa keuhkoihin ja limakalvoille, ollen siten valmiina vastaanottamaan mahdollisia taudinaiheuttajia. Sama kulkeutuminen johtaa siihen, että harjoituksen jälkeen puolustussolujen määrän on havaittu laskevan verestä mitattuna.
1Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe sekä hänen tekemä korjaus.


Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.
100
Fysiologia13.8.2018Lääkkeetön elämä -kirja, s. 154[Kortisoli] estää rasvan käyttöä energian lähteenäKortisoli on katabolinen eli kudoksia purkava hormoni, ja yksi sen monista vaikutusta on stimuloida hormoni-sensitiivistä lipaasia (HSL), joka on elimistön rasvavarastojen purun kannalta olennainen entsyymi. Kortisolin eritys siis edesauttaa rasvan käyttöä energianlähteenä.123Olli Haatajan (https://www.haataja.eu) löytämä asiavirhe sekä hänen tekemä korjaus.

Kirjan 4. painoksessa tämä väite on ennallaan.